Kunta-alan sopimukset

sotepe tukipalvelu-info 2 
11.5.2023 Sari Oikarinen
Aiheet:
- HYVTES
- palkan muodostuminen 
- KVTES, TS 2023/HYVTES 2023
* korotukset
- kertapalkkiot: lisäkertapalkkio 2022,  kertapalkkiot 2023
- tva
- talouden muutosohjelma
- työterveyden kilpailutuksen tilanne
- johtamis- ja toimintakulttuurimalli

Sopimuskausi

1.5.2022−30.4.2025.

Linkki 

Ammattiliitto JHL, Jyty, Juko ja Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantaja KT ovat päässeet sopuun kunta-alan uusista virka- ja työehdoista. Sovinto perustuu sovittelulautakunnan 6. toukokuuta antamaan sovintoesitykseen. Kolmevuotinen sopimus pitää sisällään palkankorotukset jokaiselle vuodelle ja viisivuotisen palkkaohjelman kaikille sopimusaloille.

Ammattiliitto JHL:n, Jytyn, Jukon ja KT:n hyväksyntä kunta-alan uusiksi virka- ja työehdoiksi kattaa kaikki alan sopimukset, eli KVTES:n, SOTE-sopimuksen ja tuntipalkkaisten sekä kuntien teknisten sopimukset.  Uudet virka- ja työehdot perustuvat sovittelulautakunnan sovintoesitykseen joka raukesi, kun Tehyn ja Superin muodostama Sote ry hylkäsi esityksen. JHL, Jyty, Juko ja KT kuitenkin jatkoivat neuvotteluja sovintoesityksen pohjalta. Neuvottelujen lopputuloksena kunta-alalle saatiin uudet virka- ja työehdot.

Tutustu kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimusta  ja palkkaohjelmaa esitteleviin diasarjoihin

Tässä ovat KVTES:n ja palkkaohjelman pääkohdat:

Sopimuskausi

Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n (kuten kaikkien muidenkin kunta-alan sopimusten) sopimuskausi kestää kolme vuotta, 1.5.2022−30.4.2025.

Palkankorotukset

Palkkoja korotetaan seuraavasti:

Vuonna 2022

  • 6.2022 tehtäväkohtaisia, tai siihen rinnastettavia kuukausipalkkoja korotetaan yleiskorotuksella, joka on 46 euroa, kuitenkin vähintään 2 prosenttia. Korotus maksetaan euromääräisenä niille, joiden palkka jää alle 2 300 euron. Yli 2 300 euron palkoissa korotus maksetaan prosenttikorotuksena.Henkilökohtaisiin lisiin tulee myös 2 prosentin korotus.Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.
  • 10.2022 maksetaan keskitetty järjestelyerä, jonka suuruus 0,53 prosenttia. Järjestelyerästä käytetään 0,03 prosenttiyksikköä perhevapaauudistuksen kustannuksiin, jolloin lokakuussa jaettava potti on 0,5 prosenttia.Järjestelyerän käytöstä neuvotellaan 30.9.2022 mennessä. Jos erän jakamisesta ei päästä sopimukseen, se maksetaan yleiskorotuksena kaikille.Lokakuun alussa myös henkilökohtaisia lisiä korotetaan 0,5 prosentilla.

Vuonna 2023

  • 6.2023 palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, joka on vähintään 1,5 prosenttia.
  • 6.2023 maksetaan myös paikallinen järjestelyerä, joka on 0,4 prosenttia kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Jos paikallinen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, jaosta päättää työnantaja.

Korotuspotti voi olla sovittua suurempikin

Vuoden 2023 sopimuskorotuksen suuruus on kytketty teollisuus- ja vientialojen korotuksiin siten, että jos näillä verrokkialoilla palkankorotusten ja uusien sopimustekstien kustannusvaikutukset ovat suuremmat kuin KVTES:n sovittu 1,9 prosenttia, erotus lisätään myös kunta-alan korotuspottiin.

Erotus jyvitetään näin:
Jos verrokkialojen korotukset ovat esimerkiksi 2,1 prosenttia, ylitystä syntyy 0,2 prosenttia. Ylimenevästä osuudesta 70 prosenttia lisätään yleiskorotukseen ja 30 prosenttia paikallisesti neuvoteltavaan järjestelyerään.

Jos järjestelyerästä ei päästä sopimukseen, puolet siitä lisätään yleiskorotuspottiin ja lopusta päättää työnantaja.

Selvää on kuitenkin, että KVTES:n korotukset tulevat olemaan vähintään 1,9 prosenttia.

Vuonna 2024

Vuoden 2024 korotukset ovat samansuuruisia kuin vuonna 2023.

  • 6.2024 palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, joka on vähintään 1,5 prosenttia.
  • 6.2024 maksetaan paikallinen järjestelyerä, joka on 0,4 prosenttia kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Jos paikallinen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, jaosta päättää työnantaja.

Korotusten suuruus on kytketty vientialojen korotuksiin samalla tavalla kuin vuonna 2023. Tämä tarkoittaa sitä, että korotukset voivat olla myös vuonna 2024 suurempia kuin 1,9 prosenttia.

Työpaikkaohjaus huomioitava palkkauksessa

Työpaikkaohjaamisesta tulee työehtoihin uusi kirjaus, joka vaikuttaa palkkaan. Työpaikkaohjaajan tehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä on otettava huomioon, miten ohjaustehtävä vaikuttaa tehtävän vaativuuteen.

Huomioon on otettava sekä mitoitus että työajan käyttö. Työpaikkaohjaajina toimivien on myös saatava tarvittavaa koulutusta. JHL tulee seuraamaan tämän kirjauksen toteutumista, miten se vaikuttaa palkkaukseen.

Toisen vanhemman palkallinen perhevapaa pitenee huomattavasti

Perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8.2022. KVTES:issä toisen vanhemman vanhempainvapaan palkallisuus pitenee huomattavasti. Aiemman 12 palkallisen päivän sijaan toinen vanhempi voi saada palkallista perhevapaata 32 arkipäivää.  Toinen vanhempi saa oikeuden pidempään palkalliseen perhevapaaseen, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.

Neljä työryhmää

Palkkausjärjestelmätyöryhmä
Työryhmä jatkaa neuvotteluita uudesta järjestelmästä, jonka tarkoitus on korvata nykyinen tehtävän vaativuuden arviointiin perustuva järjestelmä. Työryhmän toimeksiantoon kuuluu myös hinnoittelujärjestelmän, työkokemuslisän ja henkilökohtaisen lisän määräysten mahdollinen muuttaminen.

Sukupuolineutraaleja nimikkeitä edistävä työryhmä
Työryhmä kartoittaa KVTES:n ammatti- ja vastaavat nimikkeet ja muuntaa ne mahdollisuuksien mukaan sukupuolineutraaleiksi. Toimeksiantoon kuuluu myös luottamusmies -nimityksen korvaaminen uudella nimityksellä.

Työsopimuslain 1 luku 5 § ohjeistus
Työryhmän tarkoituksena on laatia ohjeistus yleisimpiin tilanteisiin, joissa katko työsuhteiden välillä voi vaikuttaa työehtosopimuksen mukaisiin ehtoihin (esim. vuosiloma). Työryhmä toimikausi on 1.6.−28.2.2023

Kustannustenkorvauksia tarkasteleva työryhmä
Työryhmän toimeksiantona on arvioida KVTES VI luvun (Kustannusten korvaukset ja suojavaatetus) muutostarpeita sekä tehdä tarvittavat esitykset hyvissä ajoin ennen seuraavaa neuvottelukierrosta.  Työryhmän toimikausi on 1.6.2022−28.2.2023.

Viisivuotinen palkkaohjelma

Viisivuotisen palkkaohjelman 2023−2027 tavoitteena on paitsi palkkausjärjestelmän kehittäminen, myös parantaa työvoiman saatavuutta erityisesti aloille, joissa on työvoimapula. KVTES:n lisäksi myös kaikilla muilla kunta-alan sopimusaloilla tulee olemaan yhtä kauan kestävä ja samansuuruinen palkkaohjelma. Palkkaohjelma on oma erillinen ohjelmansa, jonka korotukset tulevat vuosittaisten palkankorotusten lisäksi vuosina 2023−2027. Korotukset ovat yhteensä viisi prosenttia.

Vuonna 2023
Vuonna 2023 käydään KVTES-allekirjoituspöytäkirjan mukaisen tasopalkkamallin neuvottelut, sisältäen tasopalkkalisän.  Tasopalkkamalli korvaisi tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän. Ensivaiheessa tasopalkkamallia on mahdollista kokeilla KVTES:n piirissä perustuen paikalliseen sopimukseen.
Lopulliset määräykset on tarkoituksenmukaista sopia 1.2.2024 mennessä.

1.6.2023 käytetään 1,2 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä, jolla edistetään työvoiman saatavuutta nostamalla tehtäväkohtaisia palkkoja ja henkilökohtaisia lisiä.

Vuonna 2024
1.2.2024 käytetään 0,4 prosentin suuruinen keskitetty erä tasopalkkajärjestelmän valtakunnan tason kustannuksiin. Mikäli erästä ei päästä yksimielisyyteen, käyttämätön osa siirtyy vuodelle 2025. Tieto erän toteuttamisesta annetaan 1.3.2024 mennessä.

1.6.2024 käytetään 0,6 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä, jolla edistetään mm. työvoiman saatavuutta nostamalla tehtäväkohtaisia palkkoja ja henkilökohtaisia lisiä.

Vuonna 2025
1.6.2025 käytetään 0,8 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä, jolla edistetään työvoiman saatavuutta nostamalla tehtäväkohtaisia palkkoja ja henkilökohtaisia lisiä.

Vuodet 2026−2027
Vuonna 2026 paikallisen erän suuruus on 0,8 prosenttia ja vuonna 2027 paikallisen erän suuruus on 1,2 prosenttia. Erien käyttötarkoitusta tarkennetaan myöhemmin.

Lisätietoja:
Neuvottelujohtaja Kristian Karrasch, 040 728 9046

KVTES:n esittelydiojen päivitys 13.6.2022 klo 8.21

Tiedoksi soten jäsenillemme.

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksiin muutoksia 1. syyskuuta

Tässä viesti käsittelee uutta SOTE-sopimusta, joka tulee voimaan 1.9.2021. Voit lähettää viestin edelleen työntekijöillesi, mikäli muutos koskee heitä. Esihenkilöt voivat kysyä lisätietoja ja tarkennuksia osoitteesta sote.nipalausunnot@hel.fi. Työntekijät saavat lisätietoja esihenkilöltään.

Pääosa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä siirtyy KVTES:n piiristä uuden SOTE-sopimuksen piiriin 1.9.2021 alkaen. Ensimmäinen uusi SOTE-sopimus on voimassa 1.9.2021 – 28.2.2022.

Palvelussuhteen ehdot säilyvät muutoksesta huolimatta ennallaan 1.9.2021 jälkeen. Työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkaukseen ei tule muutoksia 1.9.2021. Sopimusmuutos on tekninen eikä voimassa olevia työsopimuksia tai viranhoitomääräyksiä ole tarpeen päivittää. Sen sijaan käytettävät hinnoittelutunnukset päivitetään SOTE-sopimuksen mukaisiksi. Muutos ei edellytä toimenpiteitä esihenkilöiltä eikä työntekijöiltä, vaan työnantaja huolehtii siirrosta uuteen sopimukseen keskitetysti.

Sosiaali- ja terveysalan koulutus ei ole edellytyksenä sille, että tehtävä kuuluu SOTE-sopimuksen piiriin, vaan tosiasialliset tehtävät ratkaisevat siirtyykö vai ei.

KVTES:n liitteen 3 ja 4 soveltamisalaan kuuluva henkilöstö siirretään uuteen SOTE-sopimukseen kokonaisuudessaan.

·       Liite 3: Terveydenhuollon hoitotyötä pääasiassa tekevät sekä em. työtä johtavat terveydenhuollon ammattihenkilöt hallintokunnasta tai toimintayksiköistä riippumatta.

·       Liite 4: Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollonhenkilöstö.

·       Liitteiden piirissä on paljon esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviä ja ne siirtyvä SOTE-sopimukseen (esim. johtava ylihoitaja, ylihoitaja, osastonhoitaja, johtava/vastaava ohjaaja, johtava sosiaalityöntekijä, kotihoidon esihenkilö jne.)

SOTE-sopimukseen siirretään lisäksi psykologi-, puheterapeutti- ja ravitsemusterapeutti- sekä psykoterapeutti- ja neuropsykologitehtävät.

Helsingin soten ydintoiminnan palvelukokonaisuuksissa on hinnoittelemattomia tehtäviä, jotka ovat sisällöltään uuteen SOTE-sopimukseen siirrettäviä tehtäviä. Näitä ovat esimerkiksi muistikoordinaattorit, hoivapaikkakoordinaattorit sekä kuntoutussuunnittelijat.

KVTES:n piirissä on ns. yhdistelmätehtävänkuvia, joissa voi olla sekä nykyisen KVTES:n että uuden SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Tällöin ratkaisevaa on se, painottuuko tehtävässä sosiaali- ja terveydenhuollon osuus.

Osaa ydintoiminnassa olevista hinnoittelemattomista tehtävistä tarkastellaan tulevan syksyn aika (esimerkiksi useimmat projektitehtävät), jotta voidaan varmistaa se, että niissä noudatetaan jatkossa oikeaa sopimusta. Esihenkilöt, joiden alaisuudessa on työntekijöitä, joiden tehtävän sisältö vaatii em. tarkastelun, saavat aiheesta erillisen viestin. SOTE-sopimukseen voidaan siirtää työntekijöitä, joita 1.9 2021 alkaen ei siirretä siihen, jos myöhemmin osoittautuu, että tehtävät ovatkin SOTE-sopimukseen kuuluvia.

Helsingin soten toimisto- ja hallinnonalan tehtävät kuuluvat jatkossakin KVTES:n piiriin. Myös hallinnon tukipalveluihin organisoidut vahtimestarien tehtävät säilyvät KVTES:n piirissä.

SOTE-sopimukseen liittyvä uutinen on julkaistu intrassa.

Kuva: Vesa Laitinen

Yleiskirje 8/2021 10.6.2021
Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 muutokset 1.9.2021 alkaen

Yleistä muutoksista 1.9.2021 lukien

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalan piiristä osa siirretään Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimukseen (SOTE-sopimus) ja osa siirretään Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen (OVTES).

Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus voimaan 1.9.2021

KT:n yleiskirjeellä 6/2021 annetaan tiedoksi Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus) toimeenpanoon liittyvät ohjeet työnantajalle KVTES:n piiriin kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön siirtämisestä SOTE-sopimuksen piiriin sekä 1.9.2021–28.2.2022 voimassa olevan työ- ja virkaehtosopimuksen määräykset.

Varhaiskasvatuksen opettajien siirto Kunnalliseen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen (OVTES 2020–2021) 1.9.2021

KT:n yleiskirjeellä 7/2021 annetaan toimeenpanoon liittyvät ohjeet työnantajalle osan liitteen 5 henkilöstön siirtämisestä OVTES-sopimukseen sekä OVTES-sopimuksen muutoksista.

Henkilöstön siirron myötä KVTES:n liitteen 5 soveltamisala muuttuu.  Palkkahinnoittelukohtia on poistettu ja muodostettu uusia palkkahinnoittelukohtia.

Tämä yleiskirje on laadittu yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa ja sopijaosapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.
 

Muutoksia KVTES-sopimuksen piirissä 1.9.2021 lukien

I luku Yleinen osa

  • lisätään uusi sopimusala: SOTE-sopimus
     

II luku Palkkaus

  • korvataan viittaus 03HOI030 palkkahinnoittelukohtaan palkkahinnoittelukohdalla 05VKA054 (2 §)
  • korjataan viittaukset palkkahinnoitteluliitteisiin (7 §)
  • korjataan viittauksia lakeihin (6 § ja 7 §)
     

III luku Työaika

  • 6 § Työaikamuodot, 2 mom., poistetaan kohta 4: varhaiskasvatuksen johto-, opetus- ja kasvatushenkilöstö (liite 5)
     

Liite 3 Terveydenhuollon henkilöstö

  • liite 3 poistuu
     

Liite 4 Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstö

  • liite 4 poistuu
     

Liite 5 Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät

  • varhaiskasvatuksen päiväkodinjohtajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat siirtyvät OVTES-sopimukseen sekä eräät työaikamääräykset (4 § 1 mom.) siirtyvät OVTES-sopimukseen.
  • uudistettu liite 5 tulee voimaan 1.9.2021 lukien. Asiasta tarkemmin yleiskirjeen liitteissä 3 ja 4.
     

Liite 9 Neuvotteluosapuolten suositus KVTES:n palkkatilastoinnin edistämiseksi

  • maininta liitteestä 3 ja 4 poistetaan
     

Liite 18 Työaika 37 tuntia 45 minuuttia

  • liitteen 18 soveltamisalasta merkittävä osa siirtyy SOTE-sopimukseen.
  • uudistettuun liitteeseen 18 jää soveltamisalasta kohta 8 muuttuneena.
     

Liikkeenluovutustilanteita

Liikkeenluovutus kuntasektorilta yksityiselle sektorille

Mikäli liikkeenluovutus tapahtuu viimeistään 31.8.2021, kuntasektorin ulkopuolisen luovutuksensaajan palveluksessa oleviin sovelletaan 31.8.2021 voimassa ollutta KVTES:a 2020–2021 kokonaisuudessaan, myös liitteiden 3, 4, 5 ja 18 osalta sellaisenaan koko sopimuskauden loppuun asti.

Esimerkki
Mikäli liikkeenluovutus tapahtuu viimeistään 31.8.2021, sovelletaan 31.8.2021 voimassa ollutta KVTES:ia sellaisenaan koko sopimuskauden loppuun asti.

Mikäli liikkeenluovutus tapahtuu 1.9.2021 tai sen jälkeen sovelletaan 1.9.2021 voimaantulleita kunta-alan sopimusmuutoksia (KVTES, SOTE-sopimus, OVTES).

Liikkeenluovutus kuntasektorin sisällä

Kuntasektorin sisällä tapahtuvissa liikkeen luovutuksissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia kunta-alan virka- ja työehtosopimuksia.

Sopimuskirjat

KVTES 2020–2021 muuttuneet määräykset 1.9.2021 lukien julkaistaan KT:n internetsivuilla verkkojulkaisuna.

Muutoksista ei tehdä painettuja sopimuskirjoja.


KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja        Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö        Henrika Nybondas-Kangas


Liitteet

  1. Virka- ja työehtosopimus Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 muuttamisesta 1.9.2021 lukien  
  2. Muuttuneet luvut I, II ja III sekä liitteet 9 ja 18. Poistuneet sopimusmääräykset liitteet 3 ja 4.
  3. Muuttuneet KVTES 2020–2021 liitteen 5 määräykset
  4. Muuttuneiden KVTES 2020–2021 liitteen 5 määräysten soveltamisohjeet



1. Virka- ja työehtosopimus Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 muuttamisesta 1.9.2021 lukien

1. Virka- ja työehtosopimus Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 muuttamisesta 1.9.2021 lukien

2. Muuttuneet luvut I, II ja III sekä liitteet 9 ja 18. Poistuneet sopimusmääräykset liitteet 3 ja 4.

2. Muuttuneet luvut I, II ja III sekä liitteet 9 ja 18. Poistuneet sopimusmääräykset liitteet 3 ja 4.

3. Muuttuneet KVTES 2020–2021 liitteen 5 määräykset

3. Muuttuneet KVTES 2020–2021 liitteen 5 määräykset

4. Muuttuneiden KVTES 2020–2021 liitteen 5 määräysten soveltamisohjeet

4. Muuttuneiden KVTES 2020–2021 liitteen 5 määräysten soveltamisohjeet

- - - -

Yleiskirje 6/2021 10.6.2021
Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus voimaan 1.9.2021

Tällä yleiskirjeellä annetaan tiedoksi Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus) toimeenpanoon liittyvät ohjeet sekä 1.9.2021–28.2.2022 voimassa olevan työ- ja virkaehtosopimuksen määräykset.

Tämä yleiskirje on laadittu yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa ja sopijaosapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

1 SOTE-sopimuksen voimaantulo

Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus) tulee voimaan 1.9.2021. Ensimmäinen SOTE-sopimus on voimassa 1.9.2021–28.2.2022. SOTE-sopimuksen sisältöä selostetaan myöhemmin tässä yleiskirjeessä.

Tällä yleiskirjeellä annetaan ohjeita Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön siirtämisestä SOTE-sopimuksen piiriin.

Työnantaja siirtää tämän yleiskirjeen mukaisesti palkansaajat SOTE-sopimuksen piiriin. Palkansaajien työ- ja virkaehtosopimuksen muuttumisesta ilmoitetaan palkansaajalle. Mietittäessä ilmoitustapaa- ja prosessia on hyvä tehdä yhteistyötä paikallisesti luottamusmiesten kanssa.

Työehtosopimuksen vaihtuminen ei edellytä sitä, että työntekijän työsopimus päivitetään.

2 SOTE-sopimuksen soveltamisala

Virka- ja työehtosopimuksessa kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä (27.5.2020) SOTE-sopimuksen soveltamisalasta on todettu seuraavaa:

Nykyinen KVTES:n sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sovitaan erilliseksi sopimusalaksi.

Tarkempi soveltamisala:

KVTES liitteet 3 ja 4, sisältäen myös hinnoittelemattomat ryhmät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hinnoittelemattomat esimiehet. Sairaaloiden sairaala- ja laitoshuoltajat ovat sote-sopimuksessa.

Sopimus tulee sovellettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä kunnissa ja kuntayhtymissä. Pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla työskenteleminen (esim. toimisto, -hallinto-, tai tukipalvelutehtävissä) ei tee tehtävästä SOTE-sopimukseen kuuluvaa.

Mikäli kyse ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvasta tehtävästä, tehtävä kuuluu KVTES:iin tai Teknisen alan työ- ja virkaehtosopimukseen (TS). Lääkärisopimuksen soveltamisala on ennallaan.
 

2.1    KVTES liitteet 3 ja 4

KVTES:n liitteen 3 ja 4 soveltamisalaan kuuluva henkilöstö siirretään kokonaisuudessaan.

Nykyisen KVTES liitteen 3 soveltamisala on: Terveydenhuollon hoitotyötä pääasiassa tekevät sekä em. työtä johtavat terveydenhuollon ammattihenkilöt hallintokunnasta tai toimintayksiköistä riippumatta.

Nykyisen KVTES liitteen 4 soveltamisala on: Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollonhenkilöstö.

Näiden tehtävien lisäksi SOTE-sopimukseen siirtyy myös nykyisen KVTES liitteen 3–4 ns. hinnoittelemattomat tehtävät eli tehtävät, joiden peruspalkkatasoa ei ole määritelty. Näitä ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon johto- ja esimiestehtävät ja alan asiantuntijatehtävät. Tehtävänimikkeitä on satoja, joten kaikkia ei ole mahdollista luetella tässä yhteydessä. Johto- ja esimiestehtävistä, ks. tarkemmin kohta 3.8.

On hyvä huomioida, että sote-alalla on paljon esimies- ja asiantuntijatehtäviä hinnoitteluiden piirissä liitteissä 3 ja 4 ja jo sitä kautta siirtymässä SOTE-sopimukseen.

SOTE-sopimukseen siirrettään myös kaksi ryhmää, jotka aiemmin ovat olleet hinnoitteluissa. Ryhmä 1 on psykologit, puheterapeutit ja ravitsemusterapeutit.  Ryhmä on siirretty hinnoittelun ulkopuolelle KVTES 2007–2009 sopimuksessa.

Toinen ryhmä koostuu sairaaloiden tutkimushenkilöstöstä, esimerkkinimikkeinä mikrobiologi, fyysikko, kemisti ja sairaalageneetikko. Ryhmä on siirretty hinnoittelun ulkopuolelle KVTES 2001–2002 sopimuksessa.

Tämän yleiskirjeen liitteenä oleva esimerkkiluettelo tehtävänimikkeistä kattaa 165 000 eli 93 % koko SOTE-sopimukseen kuuluvasta henkilöstöstä. SOTE-sopimukseen siirrettäessä kuitenkin tehtävä ratkaisee, ei tehtävänimike.

Valtakunnallisesti SOTE-sopimukseen siirtyy KVTES-sopimuksesta noin 180 000 palkansaajaa.

2.2    KVTES:n yhdistelmätehtävänkuvat

Mikäli palkansaaja työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävän lisäksi osan työaikaa jossain toisessa tehtävässä KVTES:n piirissä (yhdistelmätehtävänkuva) palkansaaja siirretään SOTE-sopimukseen, jos tehtäväkuvasta yli 50 % on sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävää.

Esim. jos työntekijän tehtävistä osa kuuluu liitteen 3 tai 4 piiriin ja osa 1–2 / 5–8 piiriin, työntekijä siirretään SOTE-sopimukseen, jos yhdistelmätehtävän tehtäväkuvasta yli 50% on liitteiden 3–4 mukaisia tehtäviä. Kyse on hinnoittelemattomasta tehtävästä.

2.3     Sairaaloiden sairaala- ja laitoshuoltajat

Sairaaloiden sairaala- ja laitoshuoltajat siirtyvät SOTE-sopimukseen, oli kyse sitten liitteeseen 4 tai liitteeseen 8 merkitystä ammattiryhmästä.


3    SOTE-sopimusalaan liittyviä tarkentavia linjauksia

Valtakunnallisissa neuvotteluissa on tehty seuraavat linjaukset, joilla on tarkennettu 27.5.2020 sovittua soveltamisalakirjausta.  

3.1    Opetushoitajat

Opetushoitaja on KVTES liitteen 3 hinnoittelematon tehtävä, joten tehtävä kuuluu jatkossa SOTE-sopimukseen. Kyse on terveydenhuollon asiantuntijatehtävästä.

3.2    Palvelu-alkuiset tehtävänimikkeet

Kentällä on joissakin työnantajayksiköissä muutettu tehtävänimikkeitä palvelu- alkuisiksi. Jos tehtävä on sosiaali- ja terveysalaan kuuluva, palkansaaja siirretään SOTE-sopimukseen nimikkeestä riippumatta. Palveluesimiehen tehtävänkuva voi esimerkiksi vastata osastonhoitajan tai apulaisosastonhoitajan tehtävää.

Selkeästi toimisto- tai hallinnonalaan kuuluva tehtävä on edelleen KVTES liitteen 1 tai KVTES hinnoittelemattomien piirissä.

Myös monialainen (yleinen) esimiestehtävä (esimerkiksi hallinnon tai tukipalveluiden esimies) kuuluu edelleen KVTES:n piiriin. Näin ollen esimerkiksi osastonsihteerien esimies voi olla eri sopimuksessa kuin osastonsihteeri.

3.3    Sihteeri-loppuiset tehtävänimikkeet

Toimisto- ja hallinnonalan tehtävät kuuluvat edelleen KVTES-sopimukseen. SOTE-sopimukseen kuulumisen ratkaisee se, onko tehtävä pääsääntöisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä. Tämä on tilanne osastonsihteerin tehtävänkuvan osalta (KVTES 03HOI040). Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon osastonsihteerin tehtävää tekevä nimikkeestä riippumatta on poikkeuksellisesti sijoitettu esim. liitteeseen 1, tehtävä siirtyy SOTE-sopimukseen.

3.4    HR- ja kehittämistehtävät

Mikäli tehtävän sisältö on yleishallinnollinen, tehtävään kuuluu kehittää esimerkiksi koko työnantajan HR- järjestelmiä tai koulutussisältöjä, tehtävä kuuluu KVTES- sopimukseen.

Esim. terveydenhuollon asiantuntijatehtävä on kuitenkin SOTE-sopimukseen kuuluva, ks. myös kohta 4.1. opetushoitajat.

Erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistehtävät, esimerkiksi palveluprosessien suunnitteleminen voi olla luonteeltaan enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon alaa ja sitä kautta kuulua SOTE-sopimukseen.

3.5    Potilas- ja sosiaaliasiamiehet

Tehtävässä on sekä sosiaali - ja terveydenhuollon alaan, että hallintoon kuuluvia piirteitä. Osapuolet ovat sopineet, että ko. tehtävissä toimivat siirretään SOTE-sopimukseen.

3.6    Työllisyyteen ja maahanmuuttoon liittyvät sosiaalihuollon tehtävät

Sekä työllisyyspalvelut että maahanmuuttopalvelut sisältävät tehtäviä, joissa on yhtä aikaa sekä sosiaalihuoltolain toimeenpanon soveltamista, että kohderyhmäkohtaisen lainsäädännön (työllisyyspalvelulainsäädäntö, maahanmuuttoon kytkeytyvä lainsäädäntö) soveltamista. Esimerkiksi erityisen tuen tarpeen arviointi sisältää sosiaalityöntekijän työtä, sosiaalisen tilanteen arviointi ja palvelutarpeen arviointi sisältää sosionomin työtä.

Sosiaalihuollon alaan pääasiallisesti kuuluva tehtävä, kuten kuntouttavan työtoiminnan tehtävä, siirretään SOTE-sopimukseen. Sen sijaan esimerkiksi nuorisotoimen alaan (KVTES liite 2) kuuluva tehtävä jää KVTES- sopimukseen.

3.7    Ympäristöterveydenhuollon tehtävät, KVTES  

Pääosa ympäristöterveydenhuollon henkilöstöstä on Lääkärisopimuksen ja Teknisten sopimuksen piirissä. KVTES-palkansaajia on tilastojen mukaan joitakin kymmeniä. Hinnoittelemattomat tehtävät ympäristöterveyden johtotehtävissä ja pieneläinhoitajat ovat jatkossakin KVTES-sopimuksen piirissä.

3.8    Johto- ja esimiestehtävät

Soten esimiestehtävistä moni on hinnoiteltu ja tätä kautta SOTE-sopimuksessa. Näitä ovat mm.
•    KVTES liite 3 hoitotyön johto- ja esimiestehtävät esim. ylihoitaja, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, ensihoidon kenttäjohtaja tai
•    KVTES liite 4 sosiaalihuollon alue- ja palvelusyksiköiden johto- ja esimiestehtävät, esim. vanhuspalvelujohtaja, päihdehuollon yksikön johtaja

Lisäksi hinnoittelemattomat soten esimiestehtävät siirretään SOTE-sopimukseen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi nykyisessä KVTES liitteessä 3 mainittuja johtavia hoitajia, johtavia ylihoitajia ja hallintoylihoitajia ja KVTES liitteessä 4 tarkoitettuja 1 §:ssä tarkoitettuja sosiaalijohtajia, johtavia sosiaalityöntekijöitä (rinnasteinen tehtävä) ja sosiaalihuollon osastopäällikköasemassa olevia.

Sen sijaan ylimmät johtajat kuten kuntayhtymän johtaja tai ison yksikön johtoryhmätason hallinnollinen johtaja (ison yksikön sosiaali- ja terveydenhuollon johtaja, tulosaluejohtaja) ovat edelleen KVTES-sopimuksessa.


4    Kahden työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä työskentelevät

Jos palkansaaja työskentelee kahden työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä, on ratkaistava se, minkä työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan palvelussuhteen ehdot määräytyvät. Tehtävä kuuluu SOTE-sopimukseen, jos tehtävän sisällöstä yli 50 %:ia on sosiaali- ja terveysalan tehtäviä.

Jos esimerkiksi palkansaaja toimii sekä ensihoidon että pelastustoimen tehtävissä, on ratkaistava kumman työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä henkilö pääosin (yli 50 %) työskentelee.


5    Koulutuksen vaikutus

Suurella osalla SOTE-sopimuksen palkansaajista on sosiaali- ja terveysalan koulutus. Tämä johtuu joko siitä, että tehtävään on edellytetty alan koulutus tai alan koulutuksesta on hyötyä tehtävän hoidossa. Sosiaali- ja terveysalan koulutus ei kuitenkaan ole edellytyksenä sille, että tehtävä kuuluu SOTE-sopimuksen piiriin.

SOTE-sopimukseen siirretään myös sellaisia ryhmiä, joilla ei ole sosiaali- ja terveysalan koulutusta, kuten mikrobiologit, kemistit ja fyysikot. Lisäksi esimerkiksi nykyiseen 03HOI040-ryhmään ja 04PER010-ryhmään kuuluu ammattinimikkeitä, joilla voi olla myös jokin muu pohjakoulutus kuin sosiaali- ja terveydenhuollon alalta. Myös soten esimiestehtävissä on mahdollista, että tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, jota ei tarkemmin ole rajattu.


6    SOTE-sopimuksen (1.9.2021–28.2.2022) määräykset

SOTE-sopimuksesta julkaistaan sähköinen versio KT:n nettisivuilla elokuun aikana. SOTE-sopimuksen määräykset vastaavat pääosin sisällöltään KVTES:n vastaavia määräyksiä. Poikkeukset on selostettu tässä yleiskirjeessä.

6.1    Allekirjoituspöytäkirja

Allekirjoituspöytäkirjassa 1 §:ssä on määräys sopimuksen voimassaoloajasta ja irtisanomisesta. Sopimus on irtisanottavissa kuten muutkin kunta-alan virka- ja työehtosopimukset.
Allekirjoituspöytäkirjan 2 §:ään on otettu määräys palkkauksen määräytymisestä. Sovellettavaksi tulevat vähimmäispalkkaa ja liitteiden 1–2 (ent. KVTES liitteiden 3–4) peruspalkkoja koskevat määräykset. Määräykset vastaavat sisällöltään KVTES:n määräyksiä.
Sopimuskaudella ei ole valtakunnallisesti sovittuja palkantarkistuksia.
Allekirjoituspöytäkirjan 3 §:ssä on KVTES:iä vastaava määräys ay-jäsenmaksuperinnästä sekä 4–5 §:ssä määräykset valtakunnan tason jatkuvasta neuvottelumenettelystä ja sopimuskauden työryhmistä.

6.2    Yleinen osa

SOTE-sopimuksen soveltamisalasta on määräykset yleisen osan 1 §:ssä. Tarkempia linjauksia tässä yleiskirjeessä.

Yleisen osan 2 §:ssä on määräys palvelussuhteen ehtojen määräytymisestä. Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät SOTE-sopimuksen ja KVTES-määräysten mukaan. SOTE-sopimuksen erityismääräys syrjäyttää KVTES:n vastaavan yleisen määräyksen.

Yleisen osan 3 §:ssä on työrauhaa koskeva määräys. määräys vastaa sisällöltään KVTES-sopimuksen määräystä.

Yleisen osan 4 §:n mukaan paikallisen sopimisen oikeudet ovat vastaavat kuin KVTES:n piirissä olevilla. Pöytäkirjamerkinnän mukaan paikalliset sopimukset, jotka on sovittu SOTE-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön osalta ennen 1.9.2021 ovat edelleen voimassa paikallisen sopimuksen irtisanomismääräyksen ja muiden ehtojen mukaisesti. Uusissa paikallisissa sopimuksissa huomioidaan pääsopimuksen lisäksi SOTE-sopimuksen I luvun 4 §. Paikallisessa sopimuksessa on tärkeä todeta, minkä työ- ja virkaehtosopimuksen piiriin kuuluvien ehdoista sovitaan toisin.

6.3    Palkkausluku

SOTE-sopimuksen palkkausluku sisältää palkkausta koskevat määräykset, joita ovat yleiset määräykset, palkkausjärjestelmä, muut lisät ja palkkiot, erinäiset määräykset ja palkanmaksuun liittyvät määräykset.
Määräykset vastaavat sisällöltään KVTES:n palkkausluvun määräyksiä. Sopimuksen soveltamisalasta johtuen teksteissä esiintyviä yksittäisiä esimerkkejä on päivitetty vastaamaan SOTE-sopimusta. Lisäksi viittauksia muihin sopimusmääräyksiin on päivitetty.

Joitakin aikaisempia soveltamisohjetekstejä on poistettu tarpeettomina. Työkokemuslisää koskevan 12 § 1 momentin soveltamisohjeesta on poistettu 1.1.2012 palkkausjärjestelmäuudistusta koskeva teksti tarpeettomana. Lisäksi 11 §:n pöytäkirjamerkintä on poistettu. Asiaa selostetaan seuraavassa luvussa tarkemmin.

Kaikki palkkausluvun muutokset verrattuna KVTES:iin näkyvät yleiskirjeen liitteestä 2.

6.3.1    Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä SOTE-sopimuksessa

SOTE-sopimuksen palkkausluvun 11 §:n 7 momentissa on määräys SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvien henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärästä. Määräys vastaa sisällöllisesti KVTES:n palkkausluvun 11 §:n pöytäkirjamerkintää.

Määräyksen mukaan työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 % laskettuna kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olevan SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Jos palkkahinnoitteluliitteen soveltamispiiriin kuuluu vähintään 30 henkilöä, työnantajan on käytettävä tämän henkilöstön harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 % heidän yhteenlasketusta tehtäväkohtaisten palkkojen palkkasummasta. Tarkistus suoritetaan vuosittain.

Määräykseen liittyy myös pöytäkirjamerkintä, joka koskee vuotta 2021 ja henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän tarkastelua SOTE-sopimuksessa. Mikäli työnantaja on tehnyt henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän tarkastelun vuoden 2021 osalta ennen SOTE-sopimuksen voimaantuloa, työnantajan ei tarvitse tehdä sitä uudelleen vuonna 2021 SOTE-sopimuksen osalta. Jos tarkastelu on vielä tekemättä 1.9.2021, on se tehtävä SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvien osalta viimeistään 31.12.2021.

6.3.2    Muita huomioita

Palkkausluvun 17 §:n osalta osapuolet toteavat, että tarkoitus ei ole muuttaa uuden SOTE-sopimuksen myötä määräyksen tulkintaa. SOTE-sopimuksen piirissä voi olla yksittäisiä työnantajien edustajia, joiden kohdalla määräystä sovelletaan. Esimerkiksi kunnan tai kuntayhtymän ylin johto ei kuulu SOTE-sopimukseen.

SOTE-sopimuksen palkkausluvun 20 §:n viittausmääräysten osalta sopijaosapuolet toteavat, että työnantajan käyttäessä kuittausoikeuttaan, on noudatettava määräyksessä mainittujen lakien lisäksi mm. ulosottokaaren säännöksiä suojaosuudesta ja oikeuskäytännön kautta muodostuneita periaatteita.
Työnantajan kuittausoikeuden edellytyksenä on, että saatava on selvä, riidaton ja erääntynyt. Ennen kuittauksen tekemistä työnantajan on esitettävä työntekijälle vaatimus maksaa saatava, jonka jälkeen työnantajalla on oikeus kuitata saatavansa ilman työntekijän suostumusta. Työnantaja voi kuitata työtekijän palkasta omia saataviaan, joita ovat esimerkiksi liikaa maksettu palkka, ostovelka, työntekijälle maksettu ennakkopalkka tai työnantajalta otettu laina. Hyvänä käytäntönä erityisesti isompien saatavien osalta on mahdollista sopia työntekijän kanssa myös maksuohjelmasta.

6.3.3    Palkkahinnoitteluliitteet 1–2

SOTE-sopimuksessa on kaksi palkkahinnoitteluliitettä, jotka ovat 1 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö ja 2 Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstö. Liitteet vastaavat sisällöltään KVTES 2020–2021:n palkkahinnoitteluliitteitä 3 ja 4. Tekstit on päivitetty teknisesti vastaamaan SOTE-sopimusta. Lisäksi palkkahinnoittelukohdan 02PER010 (KVTES:n entinen 04PER010) esimerkkinimikkeisiin on lisätty hoiva-avustaja.

Palkkahinnoitteluliitteiden muutokset verrattuna KVTES:iin näkyvät yleiskirjeen liitteestä x.
SOTE-sopimuksessa käytetään omia palkkahinnoittelukohtien tunnuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on 1.9.2021 lukien käytettävä SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvien osalta eri tunnuksia kuin KVTES:ia sovellettaessa ennen 1.9.2021.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu SOTE-sopimuksen liitteiden 1–2 palkkahinnoittelukohtien tunnukset ja niitä vastaavat aikaisemmat KVTES:n palkkahinnoittelutunnukset.


KVTES liite ja palkkahinnoittelukohta 31.8.2021 astiSOTE liite ja palkkahinnoittelukohta 1.9.2021 lukien
Terveydenhuollon hoitohenkilöstöLIITE 3LIITE 1
Johtotehtävät03HOI01001HOI010
Esimiestehtävät03HOI02001HOI020
Vaativat hoitoalan ammattitehtävät03HOI03001HOI030
Hoitoalan ammattitehtävät03HOI04001HOI040



Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstöLIITE 4LIITE 2
Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön palkkahinnoittelu
Alue- ja palvelusyksiköiden johto- ja esimiestehtävät04SOS03002SOS030
Sosiaalityön asiantuntijatehtävät04SOS04A02SOS04A
Sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät04SOS05002SOS050
Sosiaalihuollon ammattitehtävät04SOS06A02SOS06A
Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelutehtävien palkkahinnoittelu04PER01002PER010
Lääkehuollon henkilöstön palkkahinnoittelu

Eräät johtamis- ja esimies- sekä näihin rinnastettavat tehtävät

Johtava/vastaava farmaseutti

04FAR01B02FAR01B
Vaativat ammattitehtävät04FAR02002FAR020
Ammattitehtävät04FAR03A02FAR03A
Peruspalvelutehtävät04FAR03B02FAR03B


6.3.4    Liite 3 Neuvotteluosapuolten suositus SOTE-sopimuksen palkkatilastoinnin edistämiseksi

Neuvotteluosapuolet pitävät tärkeänä, että jatkossakin on saatavissa tarpeeksi tarkkaa tietoa eri sopimusalojen henkilöstöstä. Tästä syystä myös SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvien hinnoittelemattomien tehtävien osalta suositellaan käytettävän tilastointitunnuksia, jotka käyvät ilmi SOTE-sopimuksen liitteestä 3. Tilastointitunnukset koskevat SOTE-sopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvia hinnoittelemattomia ja työnantajien edustajia. Tunnukset muuttuvat seuraavasti:


KVTES hinnoittelemattoman tunnus 31.8.2021 astiSOTE hinnoittelemattoman tunnus 1.9.2021 lukien
Terveydenhuollon hoitohenkilöstöLIITE 3LIITE 1

0399999901SOTE99
Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstöLIITE 4LIITE 2

0499999902SOTE99
Muu palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä9999999999SOTE99
Työnantajan edustajat 17 §

II luvun 17 §:n mukainen työnantajan edustaja, palkkarakenne palkkausluvun 9 § - 16 § mukainen99TAE010SOTETAE1
II luvun 17 §:n mukainen työnantajan edustaja, kokonaispalkka99TAE020SOTETAE2


6.4    Työaikaluku

Työaikaluku sisältää työaikaa koskevat määräykset. Näitä ovat muun muassa työajaksi luettava aika, säännölliset työajat, säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset ja lepoajat, työaika-asiakirjat.

Työaikaluku ja sen määräykset vastaavat pääosin sisällöltään KVTES 2020–2021 työaikaluvun määräyksiä. SOTE-sopimuksen poikkeukset KVTES työaikalukuun nähden on selostettu kohdassa 7.4.1.Luvussa on myös eräitä teknisiä eroja verrattuna KVTES 2020–2021 työaikalukuun. Erot johtuvat SOTE-sopimuksen soveltamisalasta. Kahvitauko - termi on korvattu termillä palautumistauko. Määräyksen sisältö ei ole muuttunut.

SOTE-sopimuksen liitteenä 4 ovat työaikamääräykset eräiden asiantuntijoiden työaikamuodosta. Liite on samansisältöinen kuin KVTES 2020–2021 Liite 18.

Kaikki työaikaluvun tekstilliset erot verrattuna KVTES:iin näkyvät yleiskirjeen liitteestä 2.

KVTES:n työaikaluvun sopimusmääräysten sisällöstä annetut työtuomioistuimen tuomiot koskevat myös SOTE-sopimuksen vastaavia sopimusmääräyksiä.

6.4.1    SOTE-sopimuksen työaikaluvun uudet määräykset

Vuorokausilepoa jaksotyössä koskeva määräys (9 § 5 mom.)

SOTE-sopimuksen työaikaluvun 9 §:ssä on sovittu uudesta 5 momentista. Myös SOTE-sopimuksessa sovelletaan työaikalain 25 §:ää. Työntekijälle/viranhaltijalle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Työn järjestelyistä liittyvistä syistä jaksotyössä vuorokausilepo saadaan kuitenkin lyhentää yhdeksään tuntiin. Hallituksen esityksessä 158/2018 todetaan mm.:

Koska myös jaksotyössä vuorokausilepo olisi lähtökohtaisesti annettava pääsäännön mukaisena, levon lyhentämisen yhdeksään tuntiin ei tulisi olla säännönmukaista. Lyhentäminen voisi tulla kysymykseen, kun työn luonne tai epäsäännöllisiin työvuoroihin perustuvat työn järjestelyt sitä edellyttävät. Esimerkiksi vuorojen vaihtuessa voisi vuorokausilevon lyhentäminen olla tarpeen. Perusteena voisi olla myös työn luonteeseen liittyvä syy, kuten esimerkiksi potilaan asianmukaisen hoidon kannalta tarkoituksenmukaiset vuorojärjestelyt. Perusteena vuorokausilevon antamiselle yhdeksän tunnin mittaisena voisi niin ikään olla työntekijöiden kannalta epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttäminen. Työntekijöiden toive tehdä työvuorot tiiviimmässä ryppäässä ja sen jälkeen saada pidemmät vapaajaksot voisivat olla peruste lyhentää vuorokausilepo yhdeksään tuntiin.

Nyt SOTE-sopimuksessa on sovittu kuitenkin siitä, että työaikalaissa esitetyn lisäksi vuorokausilevon lyhentämisestä 9 tuntiin voidaan tehdä pääsopimuksen mukainen paikallinen työ- ja virkaehtosopimus. Sopimuksella voidaan laajemmin poiketa vuorokausilevon antamisesta. Paikallisen sopimuksen määräysten soveltaminen työntekijään / viranhaltijaan edellyttää lisäksi työntekijän/viranhaltijan selkeästi todennettavaa esimerkiksi kirjallista suostumusta. Tästä edellytyksestä ei voida poiketa paikallisella sopimuksella.

Korvaava lepoaika on annettava seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika annetaan yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.

Määräys on voimassa 1.9.2021–28.2.2022. SOTE-sopimuksen valtakunnalliset sopimusosapuolet seuraavat määräyksen toimivuutta sekä paikallisten sopimusten vaikutuksia. Ko. momentin määräaikaisuuden estämättä voidaan tehdä myös toistaiseksi voimassa olevia paikallisia sopimuksia.

Toistaiseksi voimassa oleviksi solmittu paikallinen työ- ja virkaehtosopimus pysyy voimassa myös 28.2.2022 jälkeen riippumatta valtakunnallisen sopimusmääräyksen määräaikaisuudesta, jollei paikallista sopimusta irtisanota.

Vapaapäivien sijoittelu jaksotyössä (9 § 6 mom.)

Viikkolepo määräytyy SOTE-sopimuksen työaikaluvun 24 §:n mukaisesti. Vapaapäivien sijoitteluun jaksotyössä on lisäksi sovittu uusi 9 § 6 momentti.

SOTE-sopimuksen uuden työaikaluvun 9 § 6 momentin mukaan, jollei toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän/viranhaltijan säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa. Näin on ollut myös KVTES-sopimuksessa.

Uutta on se, että jaksotyössä työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle /viranhaltijalle annetaan vähintään kaksi vapaapäivää viikkoa kohden. Uuden määräyksen mukaan vapaapäivät jaksotyössä voidaan suunnitella esimerkiksi niin, että 3 viikon työaikajaksossa viikolla 1 on yksi vapaapäivä, viikolla 2 kolme vapaapäivää ja viikolla 3 kaksi vapaapäivää.

Vapaapäivät pyritään antamaan peräkkäisinä päivinä viikon aikana. Uutta soveltamisohjeessa on vähimmäismääräys, jonka mukaan työntekijälle/viranhaltijalle tulee antaa vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää eli kaksi peräkkäistä kalenteripäivää kolmen viikon aikana. Määräyksellä pyritään vähentämään työnkuormitusta työaikajärjestelyin ja vaikuttamaan myönteisesti työhyvinvointiin. Sopimuskirjauksen ei ole tarkoitus itsessään vaikuttaa toiminnan järjestelyihin. Vähimmäismääräystä ei tule käyttää siten, että peräkkäisten vapaiden määrä vähenee nykyisestä.

Määräys on voimassa 1.9.2021–28.2.2022. SOTE-sopimuksen valtakunnalliset sopimusosapuolet seuraavat määräyksen toimivuutta ja kartoittavat työvuorosuunnittelun ja toteuttamisen kokonaistilannetta SOTE-työnantajilla.

6.4.2    Eräiden asiantuntijoiden työaika, SOTE-sopimuksen liite 4

SOTE-sopimuksen liitteenä 4 ovat työaikamääräykset eräiden asiantuntijoiden työaikamuodosta. Liite on samansisältöinen kuin KVTES 2020–2021 Liite 18. SOTE-sopimuksen liitteestä 4 on kuitenkin poistettu soveltamisalasta KVTES 2020–2021 sopimuksen mukainen liitteen 18 kohta 8, terveystarkastajat ym., jotka eivät ole SOTE-sopimuksen piirissä. Tältä osin katso KVTES-yleiskirje 8/2021.


6.5    Muut määräykset

Muut määräykset luvun 1 §:ssä on lueteltu ne KVTES:n määräykset (luvut ja liitteet), joita sovelletaan myös SOTE-sopimuksen piirissä oleviin.


KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Kunta-alan työmarkkinajohtaja    Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö        Henrika Nybondas-Kangas


LIITTEET
1.    SOTE-sopimuksen suurimmat tehtävänimikkeet tilastojen perusteella
2.    SOTE-sopimuksen 1.9.2021–28.2.2022 määräykset


1. SOTE-sopimuksen suurimmat tehtävänimikkeet tilastojen perusteella

1. SOTE-sopimuksen suurimmat tehtävänimikkeet tilastojen perusteella

2. SOTE-sopimuksen 1.9.2021–28.2.2022 määräykset

2. SOTE-sopimuksen 1.9.2021–28.2.2022 määräykset

JHL:n edustajisto hyväksyi kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n neuvottelutuloksen 28.5.2020. Samassa yhteydessä edustajisto hyväksyi myös kunnallisen tuntipalkkaisten työehtosopimuksen.

JHL:n edustajisto hyväksyi uuden KVTES:n 28.5. etäyhteyksin pidetyssä kokouksessaan. Hyväksynnän sai myös kunnallisen tutipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES).

Samassa kokouksessa edustajisto hyväksyi myös kunta-alan pääsopimuksenkunnallisen teknisen henkilöstön työehtosopimuksen (TS) sekä perhepäivähoitajien liitteen.

Alla esittelemme kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen  tärkeimpiä kohtia.

Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus TTES -esittely

Sopimuskausi

Työehtosopimus (TTES) on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022 (23 kuukautta).

Palkankorotukset

Yleiskorotus 1.8.2020 lukien 1,22 prosenttia, kuitenkin vähintään 12 senttiä/tunti.

Yleiskorotus 1.4.2021 lukien 1,0 prosenttia.

Paikallinen järjestelyerä 1.3.2021 on 0,8 prosenttia TTES:n palkkasummasta.

Perustuntipalkkoja ja urakkapalkkoja korotetaan 1.8.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 1,22 prosenttia.

Henkilökohtaista lisää korotetaan 1 prosentilla, kuitenkin vähintään 1 senttiä.

Työkokemuslisiä ja työolosuhdelisiä ei koroteta.

Perustuntipalkkoja ja urakkapalkkoja korotetaan 1.4.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 1,0  prosenttia.

Pääluottamusmiehen henkilökohtaista lisää korotetaan 1.8.2020 lukien.

Työsuojeluvaltuutetun korvausta korotetaan 1.8.2020 lukien.

Paikallinen järjestelyerä

1.4.2021 lukien jaettava paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosentti TTES:n palkkasummasta.

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen mahdollisimman tasapuolisesti eri palkkaryhmissä.

Paikallinen järjestelyerä käytetään perustuntipalkkojen, henkilökohtaisten lisien tai urakkapalkkojen korotuksiin.

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestön edustajat neuvottelevat järjestelyerän käyttämisestä. Mikäli erän jakamisesta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin, henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Kiky-tunnit poistuvat elokuussa

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovittu säännöllisen työajan pidennys päivätyössä ja kaksivuorotyössä sekä arkipyhäkorvauksen määrä päättyvät 30.8.2020. Uuden työehtosopimuksen mukaisia säännöllisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 alkaen tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Lomarahan voi sopia vapaaksi

31.8.2020 lähtien työntekijät voivat vaihtaa lomarahansa tai osan siitä vapaaksi sopimalla asiasta suoraan työnantajan kanssa. Suullinen sopimus ei riitä, vaan sopimus on tehtävä joko kirjallisesti tai sähköisesti.

Ennen sopimuksen tekemistä työnantajan on selvitettävä työntekijälle lomarahan vaihtamista koskevat ehdot.

Lomarahavapaapäiviltä maksetaan palkkaa ja ne lasketaan työssäolon veroiseksi ajaksi. Lomarahavapaapäivät siis kerryttävät vuosilomaa.

Lisätiedot:

Karita Alanko, sopimusasiantuntija, 050 302 5246