Työsuojeluvaltuutetun toimintaoikeudet

Työsuojeluvaltuutetu toimintaa määritetään laissa ja sopimuksissa

Työsuojeluvaltuutetun tehtävä muokkaantuu tekijänsä mukaan. Aktiivisella toimijalla on monipuolisia töitä, ja mitä enemmän asioita opiskelee, sitä kiinnostavammaksi asiat ja kysymykset tulevat. Perusasioita ovat työsuojeluvaltuutetun omien toimintaedellytysten osaaminen. 

Työsuojeluvaltuutetun valinta
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät
Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää vaarallinen työ
Työsuojelutoimijoiden koulutusoikeus
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö
Työsuojeluvaltuutetun palvelussuhteen ehdot

Työsuojeluvaltuutetun valinta

Työsuojeluvaltuutettu on valittava työpaikoilla, joissa työskentelee vähintään 10 työntekijää, mutta pienemmässäkin työpaikoissa työntekijät halutessaan voivat valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun.

Työntekijät valitsevat vaaleilla keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua edustamaan heitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa. Toimihenkilöasemassa olevat voivat halutessaan valita keskuudestaan oman työsuojeluvaltuutettunsa varamiehineen. Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työntekijöitä ja henkilöstöryhmiä toiminta-alueellaan, johon hänet on valittu henkilöstön edustajaksi.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä työsuojeluun liittyvissä asioissa. Työntekijöiden aloitteiden eteenpäin vieminen ja tukena toimiminen ovat selkeä kokonaisuutensa. Valtuutettu edustaa työntekijöitä myös toimiessaan yhteistoiminnassa työsuojelupäällikön, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation kanssa sekä osallistuessaan työsuojelutarkastajan tekemiin tarkastuksiin.

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviä määrittää työsuojelun yhteistoiminnassa käsiteltäväksi säädetyt asiat. Asioiden käsittelyyn kannattaa valmistautua opiskelemalla säädöksiä ja määräyksiä etukäteen. Perehtyminen työolosuhteisiin ja työyhteisön tilaan helpottuu myös lainsäädännön tuntemuksen myötä. Työsuojeluasioita voi pitää esillä tekemällä aloitteita, olemalla aktiivinen ja ennakoiva.

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu työympäristön ja työyhteisön tilaan tutustuminen mm. työpaikkakierroksilla oman alueen toimipisteissä. Työntekijöiden on tällöin helppo ottaa valtuutettuun yhteyttä ja keskustella ajankohtaista työsuojeluasioista. Työsuojeluvaltuutettu puolestaan välittää tietoa ja herättelee työntekijöitä miettimään turvallista työskentelyä ja omia toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi. Valtuutetun tehtäväksi onkin lakiin kirjattu määräys työntekijöiden huomion kiinnittämisestä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin.

Valtuutettu toimii omalta osaltaan työolojen kehittäjänä. On tärkeää vaikuttaa asioihin jo ennalta niin, että ongelmia ja epäkohtia ei synny. Käytännössä työsuojeluvaltuutetun tehtävät voivat olla hyvin erilaisia ja ne vaihtelevat työpaikan kulloisenkin tilanteen mukaan. Valtuutettu osallistuu tavallisesti riskien arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen. On työpaikkoja, joissa tärkeintä on saattaa perusasiat kuntoon, ja valtuutettu seuraa valppaasti sovittujen toimenpiteiden toteutumista. Eri työpaikoilla on hyvin erityyppisiä riskejä, jotka nekin vaikuttavat siihen, millaista työsuojelutyö on.

Työsuojeluvaltuutetun yhteistyökumppaneita ovat työntekijöiden lisäksi työsuojeluasiamiehet, varavaltuutetut ja muut työsuojelun yhteistoimintaorganisaation edustajat, luottamusmiehet, työnantajan edustajat, työsuojelupäällikkö, työterveyshuollon ammattilaiset ja työsuojelupiiri.

Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää vaarallinen työ

Mikäli työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, työsuojeluvaltuutetulla on työturvallisuuslain nojalla oikeus keskeyttää tällainen työ edustamiensa työntekijöiden osalta. Keskeyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle.

Työsuojelutoimijoiden koulutusoikeus

Työsuojelu- ja varavaltuutettujen koulutustarvetta ja -järjestelyjä tulee käsitellä työnantajan kanssa kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Varatyösuojeluvaltuutettujen on hyvä kouluttautua työsuojeluvaltuutetun ohella. Molempien kouluttautumisen etuna on toimivan varamiesjärjestelmän luominen ja ylläpito. Käytäntö on toimiva varsinkin silloin, kun varatyösuojeluvaltuutetut ovat jäseninä työsuojeluorganisaatiossa. Myös tiedonkulusta varsinaisen ja varavaltuutettujen kesken on tärkeä huolehtia.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Lain mukaan työnantajan on vapautettava valtuutettu säännöllisistä työtehtävistä työsuojelutehtävien hoitamista varten kohtuulliseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee tehtävien hoitamista varten. Ajankäytöstä sovitaan, kun valtuutetun toimikausi alkaa, edustettavien työntekijöiden lukumäärä muuttuu tai kun on jokin muu perusteltu syy. Aikaa määrättäessä on otettava huomioon

• edustettavien työntekijöiden lukumäärä,
• työpaikan alueellinen laajuus,
• työskentelypaikkojen lukumäärä ja
• niissä suoritettavan työn luonne,
• töiden järjestelystä johtuvat valtuutetun tehtävien määrään vaikuttavat seikat sekä
• muut turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.

Työturvallisuuslaissa tarkoitetun yhteisen työpaikan työsuojeluvastuut ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä syntyvä ajankäyttötarve on myös syytä ottaa neuvottelussa huomioon.

Joissakin alakohtaisissa sopimuksissa on säännöksiä ajankäytöstä. Kunta-alalla on voimassa vuoden 2002 sopimus työsuojeluvaltuutetuille annettavasta vapautuksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta, joka toimii pohjana ajankäytön laskennassa. Lisäksi on huomioitava yllä mainitut lainsäädännön edellyttämät ajankäyttöön vaikuttavat seikat. Lakisääteinen minimiajankäyttö on neljä tuntia neljän viikon aikana, joka koskee lähinnä pieniä työpaikkoja.

Työnantajan on järjesteltävä työtehtävät niin, että valtuutettu voi irrottautua työstään käyttääkseen vapautusaikansa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on luottamustoimi, ja työsuojeluvaltuutettu vastaa tekemisistään ensisijaisesti työntekijöille, joiden edustajan hän toimii. Työaikojen noudattamisen valvonta kuuluu työnantajan valvonnan piiriin, mutta valtuutettu päättää itse tehtäväänsä sovitun vapautusajan sisällöstä ja tehtävistä.

Työsuojeluvaltuutetun palvelussuhteen ehdot

Työsuojeluvaltuutetun palkka valtuutetun tehtävien hoidon ajalta maksetaan sen mukaan, mitä hän olisi varsinaisessa työssään ansainnut. Valtuutetun tehtävien hoidon vuoksi ei saa aiheutua ansionmenetystä. Mikäli tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä oman työajan ulkopuolella ja siitä on etukäteen sovittu työnantajan kanssa, työnantajan tulee maksaa tältä ajalta työsopimuksen mukainen palkka /ylityökorvaus.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö, palkka ja mahdolliset muut korvaukset määräytyvät eri alojen alakohtaisten sopimusten mukaisesti. Tutustu työpaikkaasi koskeviin sopimuksiin. Kunta-alalla on sovittu kokonaan tehtävästään vapautetun työsuojeluvaltuutetun vähimmäispalkasta (Sopimus työsuojeluvaltuutetuille annettavasta vapautuksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta).

Työsuojeluvaltuutetulla on sama vahvennettu irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä siten kuin työsopimuslaissa tai alakohtaisissa sopimuksissa säädetään.

Työsuojeluvaltuutettua ei saa asettaa muita huonompaan asemaan silloin, kun työnantaja antaa hänen varsinaiseen ammattiinsa liittyvää henkilöstökoulutusta. Työnantajan on huolehdittava koulutuksesta myös silloin, kun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy ja henkilö palaa työhönsä.