Sote
HELSINGIN YHTEISJÄRJESTÖ JHL ry:n PÄÄLUOTTAMUSMIEHET 1.4.2020 - 31.12.2023 SOSIAALI JA TERVEYSTOIMIALA
PLM Jaana Syrjänen
PL 10718
00099 Helsingin kaupunki
09 310 66907 / 040 334 7170
jaana.syrjanen@hel.fi
PLM Kai Suutari
PL 10718
00099 Helsingin kaupunki
09 310 76528 / 050 386 0030
kai.suutari@hel.fi
- - - -
Tervehdys
Tapana on ollut kerrata mennyttä ja pohtia tulevaa, yhtään lupausta emme anna tai ehkä yhden. Viime vuoteen mahtuu niin työtaistelutoimenpiteitä, mielenilmaisuja, valtakunnallisia sopimusratkaisuja (kahdesti samasta meitä vaikuttavasta sopimuksesta). On ollut ristiriitoja, neuvotteluja ja valtavaan toiminnalliseen muutokseen valmistautumista toimialalla, edunvalvonnassa kuin yhdistyksissäkin, ehkä.
Vaikuttamistyö on noussut tärkeäksi työvälineeksi edunvalvonnassa, yhdistyksien olisi otettava se myös toimintatavakseen laajemmin/paremmin, sillä he substanssin ja jäsenensä tuntevat.
Tuntuu että vaikuttavin, eli sopimusratkaisut on jäänyt vähiten huomioiduksi kentällä ja yhdistyksissä. Jäsenistö miettii ja aprikoi tuleeko palkka, miten jaksetaan henkilöstön saatavuushaasteen ja kiireen kanssa. Sopimuksessa on ratkaisuja, jotka ovat sitovia ja myös niitä, joista tullaan keväämmällä neuvottelemaan. Kaikki ei kohtele jäsenistöämme mielestämme tasapuolisesti.
Tuleva vuosi on vaalivuosi ja merkittävin on uusien edunvalvojien valinta. On todennäköistä, että ajankäytössä tulee tapahtumaan merkittävää muutosta, vaikka jäsenkehitys onkin ollut viime aikoina myönteinen. Jos ajankäyttö vähenee, yhdistyksien toiminta tulee korostumaan entisestään ja yhdistyksien yhteistyön merkitys kasvaa, mikä lienee nykyään lähes olematonta. Yhdistysrakenteen muutos on liiton toivoman/ajaman malli, josta yhdistykset päättävät.
Uuden valtakunnallisen Sote-toimintamallin aloittamisen vaikutus Helsingin Kaupunkiin toimintaan on vähäinen sitä suurempi vaikutus, sillä on sotepe-toimialan talouteen. Kolmen vuoden tasausjärjestelmän vuoksi ensivuosi kituutetaan sopeuttamalla toimintaa kuitenkin niin, ettei se näkyisi palveluissa. Mitenköhän se tehdään?
Edunvalvonnan painopiste muuttuu osin uudistuksen myötä. Vaikuttamiskohteet, kuka vaikuttaa (yhdistykset) jolla vastuu, yritimme järjestää asiasta keskustelutilaisuuden. Se ei saanut vielä kannatusta, mutta olemme valmiit siihen, kun te olette. Se oli se lupaus, muuten nykyinen edunvalvonta toteuttaa ensivuonnakin sitä laajaa, ennakoivaa toimintaansa kuten tähänkin asti, yhteistyössä teidän yhdistyksienne kanssa.
Kaitsu ja Jaana
23.12.2022
Kannanotto Talousarvion noudattamisohjeeseen
Arvoisat päättäjät 5.12.2022 käsittelette 2023 talouden raaminnoudattamisohjetta
Tiedoksenne Helsingin Kaupungin Julkisten- ja Hyvinvointialojen Liiton (JHL:n) Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla toimivien yhdistyksien kannanotto kaupungin strategiaan ja talousarvion noudattamisohjeeseen.
Talousarvion noudattamisohje ei esitä henkilöstön saatavuusongelmaan riittäviä toimenpiteitä ongelman selättämiseksi.
Kaupungin 2023 talousarvio on ennustettu olevan 650 miljoonaa euroa ylijäämäinen, silti kaupungin palvelut ongelmoivat osaavan henkilöstön puutteesta!
Yhdistyksien mielestä strategian ja 2023 talousarvion suunnittelu on arvovalinta kysymys, jossa houkuttelevan työnantajakuvan sekä sen vaikutukset kuntalaisille tarjottavina palveluna eivät ole prioriteettilistan kärjessä.
Tuleva Sote-uudistus eriyttää kaupungin Sote henkilöstön kaupungin henkilöstöpolitiikasta toimialan 2023 talouden epärealisuudellaan. ” Toimialat ja liikelaitokset varmistavat kaupungin henkilöstöpolitiikan ja palkitsemisen periaatteiden mukaisten tavoitteiden käyttöönoton ja toimeenpanon osaksi organisaation toimintaa”.
Kuinka se onnistuu, jos talousarviossa on lähtökohtaisesti ennustettu olevan 150 milj.€ sopeuttamistarve?
Lisäksi nyt olisi mahdollisuus henkilöstöpolittiseen imagoon investoida, halutessanne.
Vuoden 2022 Kaupungin talouden arvioidaan olevan lähes 300 milj.€ ylijäämäinen, olisiko aika henkilöstömyönteisen työnantajakuvan terävöittämiselle? SOTEPE-Yhdistykset esittävät maksettavaksi (ylijäämästä) keskitetyistä varoista kaupungin muullekin henkilöstölle jotka osallistuivat poikkeuslain aikana koronan hoitoon, samansuuruisella kertakorvauksella (a`600 €:a), josta lokakuun valtakunnallisessa Sote-työehtosopimuksessa sovittiin, tietyille sote-sopimuksen toimintojen henkilöstölle koronan poikkeustilan aikaisesta hoitamisesta.
Vaille sopimus korvausta jäävät ainakin mm. lastensuojelun-, vammaistyön- sekä psykiatrisen ympärivuorokautisen toimintojen henkilöstö sekä muu kaupungin henkilöstö, jotka joustivat siirtyen/siirrettiin auttamaan Sote-toimialaa koronapotilaiden hoidossa toisilta toimialoilta, ilman erillisrahoitusta. Arvio kustannuksesta on n. 1milj.€.
Julkisten- ja Hyvinvointialojen Liiton (JHL:n) Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla toimivien yhdistyksien puolesta
Kai Suutari
Helsingin Kaupunki/ sosiaali- ja terveystoimiala
Pääluottamusmies Julkisten- ja Hyvinvointialojen Liitto JHL
- - - -
Tiedote 17.10.2022 Kai Suutari, Jaana Syrjänen
Syksy saa, mä en!
Näin moni ajatteli, kun pormestarin palkkakehitysohjelma julkaistiin tai kun uusi palkkajärjestelmä otettiin käyttöön keväällä ja kun siitä lähtien siinä on esiintynyt ongelmia.
Vaikuttaminen on haastavaa ja yhä enemmän panostusta vaativaa, mikäli halutaan edes teoriassa saada jäsenistölle tai henkilöstölle etuja tai tuoda epäkohdiksi miellettyihin asioihin julkisuutta. Sitä on tehtävä yhä laajemmin. Sote:n edunvalvojat on pyrkinyt varsinkin nyt uuden ns. hyvinvointialueen perustamisen seurauksena vaikuttaa mm. sen suunnitellun 2023 talouden alijäämän seurauksien vaikutuksiin palvelujen saannissa ja tarjonnassa, kansanedustaja tapaamisilla, kannanotoilla eduskunnan valiokuntiin ja kaupungin päättäjiin. Myös syksyiseen valtakunnalliseen järjestelyerään otimme kantaa, samoin kuin Kaupungin palkkakehitysohjelmaan. Lisäksi muutama mielenilmaisukin on syksyn aikana ollut, joissa myös jäsenistöä ollut läsnä. Tosin hoitajien pakkolaki- mielenilmaisussa emme virallisesti olleet mukana, jostain syystä? Tärkeimmät vaikuttamisen paikat ovat kuitenkin työyhteisöt ja toimintojen edustukselliset yhteistoimintaelimet, vaikka välillä tuntuukin, ettei asiat mitenkään siellä etene. Jääpä ainakin itselle tunne, ainakin minä yritän! Tän itsekin koemme usein.
Omien kantojen ilmaisu vaatii rohkeutta, sitä rajoittanee itsesuojeluvaisto. Ymmärränkö mitä sanon tai asiaa mitä puhun. Vanha sanonta: vääriä kysymyksiä ei ole, pätee edelleen. Jos ”pelko” niiden esittämisestä tai asian asiallista kritisointia ei esitä, niin mikään ei muutu.
Vihdoinkin saatiin koko työmarkkinakentän työrauhavelvoite, jonka syksyisellä iltalypsyllä kevään sopimukseen tuli muutamia ”parannuksia” ruokailuaikaan ja koronan poikkeusoloajan korvaukseen. Liiton sivuja ja liitolta tulevia sähköposteja kannattaa seurailla niissä kerrotaan asioista enemmän mikäli kiinnostusta herättää.Tosin siitä kyllä tulee vielä paljon sanomista työyhteisössä, jota on syytä käydä ja kysyä miksei? Pienet ovat erot sopimuksissa, mutta jos joskus laittaa kampoihin niin voi voittaa paljonkin, vaikka nyt panoksena olikin järjestöjen maine.
Liiton slogani: Kyllä joku hoitaa! ei päde myöskään vaikuttamistyössä, meidän on se itse tehtävä, yhdistyksien ja toimijoiden. Liittokin järjestää tästäkin vielä koulutuksen, jonka viimeinen ilmoittautumispäivä on 31.10.
Kuka muu ajattelisi hyvinvointialueella työskentelevien puolesta lähtökohtaisesti?
Kaitsu ja Jaana
- - - -
lyhyt kuvaus toiminnastamme alkuvuodesta 2022
”Armotonta mee noo aa” sanoin alkaa laulavan talkkarin laulun sanat ja jatkuu ”ei mistään tingitä”
Jos joskus, niin nyt se kuvaa hyvin käynyttä vuotta. Järjestöjen keskinäiset väännöt sopimuksista. Historiallinen työtaistelu ja mielenilmaisut niihin osallistumiset tahoillaan. Yhdistyksien jäsenkehityksessä tapahtui huima kehitys Liiton toiminnallisuudesta johtuen. Vaikka kaikki ei ihan putkeen mennytkään niin niistä selvittiin ja opittiin, myös tulevaisuutta varten. Onneksi jonkinlainen sopimus syntyi, vaikka kaikki ei mukana olleetkaan. Toivottavaa, että pandemian hellittäessä jäsenistöstä pidetään nyt aktiivisesti huolta ja kiinnitetään toimintaan mukaan.
”Kaikuja” tulee varsinkin meille sote-toimijoille ja tulevalle hyvinvointialueille, mm. jo syksyn keskitetyssä järjestelyerätavoitteissa. Onko teillä niitä? Kiire tulee, sillä 30.9.2022 pitäisi olla neuvottelut käyty ja vaikuttamispolun aikataulu siihen ei ole selvä.
Tulevaan hyvinvointialueen toimintaan olemme jo aloittaneen vaikuttamistyöt eduskuntaan ja Helsingin poliittisiin vaikuttajiin mm. palkkaharmonisoinnin varmistamiseksi, vaikka meille ei niitä itsellemme synnykään toiminnastamme. Hyvinvointialueen palvelustrategia ja taloudellisen toteutumisen haasteet kasvavat, päätöksenteon laajentuessa osin kaupungin valtuustolle ja budjetti osaltaan tulee olemaan ns. yleiskatteellinen, jossa peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon määrärahoja ei eriytetä, rahan on riitettävä ja sillä on vaikutus mm. palkitsemiseen, toki Kaupunki voi päätöksellään kohdella sotelaisia yhdenvertaisesti, jos se niin päättää. Näihinkin olemme pyrkineet vaikuttamaan kaupungin talousarvio- valmistelussa osaltamme.
Sotelaisten edunvalvontapolussa tulee myös muutoksia tapahtumaan yhdistysrakenteen selkeyttämisellä, jota Liitto edellyttää hyvinvointialueille siirryttäessä. Toimia sen eteen on aloitettu ja jatketaan yhteistyöllä, jossa myös Helsingin yhteisjärjestö on mukana. Yhdistyksien tulisi saattaa jäsenkartoitukset kuntoon, kuten liitto edellyttää edunvalvonnalta. Jäsenten tulisi käydä korjaamassa /päivittämässä omayhdistyksessä tietonsa, etenkin jos on vaihtanut työpaikkaa, näin tieto ja info tavoittaa jäsenen.
Helsingin henkilöstötietojärjestelmän uudistaminen! Kaikkien mokien kaaos! Joku/jotkut, jotka halusivat ko. toiminnon käytettäväksi, vaikka lykkäyksen jälkeenkin, varmaan nyt miettivät kannattiko? Mikä mainehaitta syntyikään. Koskaan/mikään ei ole herättänyt keskustelua/ vihaa niin paljon, kaikilla, palkansaajilla, työnantajilla ja poliittisilla päättäjillä, tätä ei olisi enää tarvittu. Sen kurimuksia selvitellään vielä pitkään, myös osaltamme.
Edunvalvontamme toimii myös kesällä, koitetaan nyt ladata voimia tulevaan syksyyn.
Kaitsu ja Jaana
- - - -
Tiedote 26.5.2021 Kai Suutari, Jaana Syrjänen
Tervehdys Päättäjä
Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Sosiaali- ja terveystoimialan yhdistyksien kannanotto toimialan henkilöstötilanteeseen.
Sosiaali- ja Terveystoimiala on tuottanut pandemiavuoden aikana, kaikki palvelut joita sen hoitamiseen on tarvittu ja sen lisäksi, se on tuottanut myös kaikki kuntalaisten toivomat peruspalvelut, jotka valtuusto on siltä edellyttänyt.
Helsingin Kaupungin työnantajamaine on heikentynyt. Kitsaan Korona palkitsemisen, kilpailukyvyttömän palkan, keskushallinnon 2020-Tulospalkkion omantoiminnan taloudenylityksen tulkinnasta, perustehtävää tekevien henkilöstön puutosten sekä asiakastietojärjestelmän ja pandemian samanaikaisen suuren ja muuttuneen työmäärän lisääntymisen vuoksi. Nämä kurjistuttavat työhyvinvointia ja laittavat jaksamisen koetukselle sosiaali- ja terveystoimialalla.
Sosiaali- ja terveystoimiala kärsii kroonisesta henkilöstöpulasta. Tämän kesän sijaistarpeesta on täytynyt n. 20%. Henkilöstön vakansseissa on n.10-15%:n puutos (1500 tekijää). Tästä ”säästyy henkilöstökuluja” paikkaamaan toiminnan ylitystä, lähinnä ostopalvelun kustannuksiin, joka ei vähennä perustehtävää tekevän työkuormitusta.
Te voitte tehdä osaltanne asian korjaamiseksi paljon käsitellessänne kaupungin taloutta mm. 23.6.2021 käsittelette kaupungin 2020 tilinpäätöksen.
Kaupungin vuoden 2020 tilinpäätöksen tilikauden tulos oli 496,7M€ ja oli 234M€ talousarviota parempi.
Sen yllättävä toteutuminen ennustaa, että jatkossakin kaupungin tilinpäätökset ovat positiivisia jatkossakin.
Sosiaali- ja terveystoimialan 2021 budjetti ylityksen on arvioitu olevan oman toiminnan osalta n. 30M€ ilman korona vaikutusta ja korona vaikutus ennustetaan toimialan omaan toimintaan olevan lisäksi 130M€.
Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Sosiaali- ja terveystoimialan yhdistyksien käsitys työnantajamaineen ja työpaikan kiinnostavuuden/sitouttamisen parantamiseksi/korjaamiseksi olisi: riittävä rahoitus ”maailman toimivampaan palveluun”, henkilöstörakenteen- ja tehtävien tarkastelu, perustehtävää tukevan tukipalvelun vahvistaminen täydennys-, muunto-ja oppisopimuskoulutusten kehittäminen ja tukeminen sekä virkojen ja toimien kelpoisuusehtojen uudelleen tarkastelu.
Te ratkaisette ja vastaatte, onko meillä maailman toimivimmat sosiaali- ja terveyspalvelut ja halutuin työnantajakuva.
Helsingin Kaupungin Sosiaali- ja terveystoimialan JHL:n Pääluottamusmiehet
Kai Suutari
Jaana Syrjänen
- - - -
Tiedote 1.4.2021 Kai Suutari, Jaana Syrjänen
Järjestelyerien 0.8% jakamisesta sosiaali- ja terveys toimialalla
Yleistä:
Palkkaneuvottelut ovat edunvalvonnan haastavin perustehtävä. Kuinka taataan jäsenistön tasapuolinen ja
oikeudenmukainen kohtelu? Isoksi ongelmaksi koimme tiedossa olevan kaupungin 4.5M€
palkkakehitysohjelman haasteen, sen piirissä mahdollisesti/oletettujen tai esitettyjen nimikkeiden tilanteen.
Miten turvaamme niiden nimikkeiden palkkakehityksen, jotka oletetaan olevan kaupungin
palkkakehitysohjelmassa ja ovat nyt rekrytointi ongelmaisia? Työnantajan esitykset elivät, hakien heille
myönteistä tulosta joka luonnollista, kun sopimuksissa ei ollut ns ”perälautaa”, olemattakaan
mahdollisimman tasapuolinen, kuten valtakunnallinen sopimus edellyttää. Kehitimme omaa
neuvottelutaktiikkaamme luomalla toimialalla pää-ja varapääluottamusringin neuvotteluihin
valmistautumiseen.
KVTES
Jaettava kohdennus oli n.165.000€/kk ja n.2800 henkilölle
Sopimuksen järjestelyerän kohdentamisneuvottelut eli jako tehtävänkohtaiseen palkkaan ja
henkilökohtaiseen lisään, sujuivat ongelmitta. 0.6% tehtävänkohtaiseen palkkaan ja 0.2% henkilökohtaiseen
lisään. Työnantajakin halusi korottaa mahdollisimman paljon matalaa tehtäväkohtaistapalkan osaa,
kilpailuetuna muihin kuntiin nähden.
Toimialan neuvottelussa työnantajan esitys kohdentui tällä kertaa osittain suurille SOS-hinnoittelun
perustehtävän nimikkeille. Työnantajan lopulta hyväksyessä järjestön kohdentamisesityksen,
perustoimintaa tukevien liitteiden eräille ammattinimikkeille, esitys on hyväksyttävissä. Tosin moni muukin
nimike olisi oikeudenmukaisuuden nimissä, ollut samoin kriteerein oikeutettu kohdentamiseen. Toimialalla
sopimus jäi erimieliseksi. Järjestön esitykset perustuivat edunvalvonnallisiin keskusteluihin
luottamusmiesten ja yhdistyksien kanssa.
Tekninen sopimus
Jaettava kohdennus oli n.2100€/kk ja n.60 henkilölle
Sopimuksen järjestelyerän kohdentamisneuvottelut sujuivat ongelmitta. 0.5% tehtävänkohtaiseen palkkaan
ja 0.3% henkilökohtaiseen lisään, valtakunnallisen minimirajauksen mukaisesti.
Jälleen kerran päästiin ratkaisuun nopeasti. Työnantajan ensimmäisen esityksen jälkeen, esitimme oman
esityksemme: työnantajan kohdennuskorotusten leikkaamisen sekä sen kohdennuksena matalapalkkainen
ammatialaryhmä. Muiden järjestöjen ja työnantajan kanssa käydyn keskustelun jälkeen se hyväksyttiin ja
päästiin yksimieliseen sopimukseen.
Tunti sopimus
Jaettava kohdennus oli 0.68€/tunti ja 2 henkilölle
Sopimuksen järjestelyerän kohdentamisneuvottelut sujuivat ongelmitta. 0.7% perustuntipalkkaan ja 0.1%
henkilökohtaiseen lisään.
Työnantajan ensimmäisen esityksen jälkeen, esitimme oman esityksemme, kohdentuen kahdelle nimikkeelle
palkkahinnoittelu tunnuksen sisäisen tasaamisen kohdentamiseksi. Järjestön tuntipuolen pääneuvottelijan
HKL:n tuntipuolen pääluottamusmiehen kommentoinnin jälkeen liittyen henkilökohtaisenlisän
kohdentamiseen, pääsimme yhteisymmärrykseen työnantajan kanssa.
Liite 1 ja hinnoittelemattomat
Kyseiset ryhmät on osittain eriytetty toimialalla neuvotelluista ja ne on käyty yhteisjärjestön puheenjohtajan
toimesta, hänen saamansa plm-jaoksen tuen turvin.
Jaettava kaupunkitasoinen kohdennus on 56.00€/kk
Mielestämme ei ole järkevää ”hajoittaa” kyseiset neuvottelut, toimialalta kaupungin keskitetyiksi.
Luotettava ja oikeudenmukaiseksi koettu palkitsemisjärjestelmä perustuu avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen.
Avoimuuden lisäämiseksi, olisi hyväksi etukäteen julkaista kuinka keskitetysti neuvotellut järjestelyerän
kohdentamiset rahoitetaan.
Kaupunki työnantajan esitys ei vastaa näkemystämme toiminnon tarpeesta, eikä ole tasapuolinen. Jatkossa
tulisi keskittää kaikki järjestelyerä neuvottelut toimialueille ja palveluille, joissa ymmärretään substanssi
sekä paikallinen palkkakehitystarve toiminnan kannalta selkeämmin.
28.2.2021 Sote:n osuus n.16000€/kk, 249 henkilölle (keskiarvo 65€)
Yhteenveto
Palkkauksen oikeudenmukaisuuden kehittämisen toteutumiseksi, koemme tulevaisuudessa suuren tarpeen
edelleen kehittää, toimiala- ja varsinkin kaupunkitasoisen tehtävänvaativuuden arviointi- sekä
arviointikarttatyöskentelyä, tähän työhön tarviimme laajaa keskustelua teiltä.
Kaitsu ja Jaana
- - - -
Kai Suutari, Jaana Syrjänen 7.10.2020
Johan on ollut vuosi! tähän asti
10 kuukautta tätä vuotta on tuntunut kaikilla hirveiltä eikä loppua ole näkyvissä. Kurja aloittaa info tämän kaltaisilla laatusanoilla, mutta mikä kuvaisi mennyttä aikaa paremmin?
Huhtikuussa alkoi uusi edunvalvontakausi joka päättyy 2023, mahdollisesti uudessa työnantajarakenteessa, tosin työnantajan on edelleen Helsinki ja sen sote maakunta johon kuuluu myös pelastuslaitos. Se tuntuu olevan tällä hetkellä ”pieni murhe”.
Esitetyn rahoitusratkaisun vuoksi toivoisin silti ettei se toteudu, sillä sitten tulee eteen miten turvaamme nykyiset vastaavanlaiset palvelut kuntalaisille kun valtion maksama korvaus on 300 Milj€ pienempi kuin nykyinen talousarvio, miten se vaikuttaa henkilöstön palvelussuhdeturvaan?
Korona! on kurjistanut meidän kaikkien työn, toisten enemmän kuin toisten. Jotkut ei näe työkavereita kun ovat etänä, toiset taas joutuvat venymään kentällä turvatakseen kuntalaisten palvelut ja hoidon. Yhteistä on että työt tehdään ja pulisematta. Kevään valmiuslaki antoi työnantajalle vallan siirtää henkilöstöä, teettää ylitöitä ja määrätä lomat, onneksi kuitenkin sitä ei käytetty kuin rajoitetusti, ylitöitä kertyi n. 100.000 tuntia toimialalla eli 7tuntia keskimäärin jokaiselle työntekijälle. Kesän lomat saatiin sittenkin pitää kohtuu toivomalla ajalla ja määrällä, siirtyminenkin oli pääsääntöisesti vapaaehtoista, tietääksemme.
Nyt syksy alkaa taas näyttää haastavalta jo nyt toimialan henkilöstöä on alettu siirtämään neuvonta ja jäljitystöihin jotta pandemian laajeneminen estettäisiin. Tällä on vaikutuksia perustehtävän hoitamiseen. Syytä kuitenkin työnantajan olisi muistaa ennen siirtopäätöstä keskustella ko henkilön kanssa asiasta.
Paljon on käyty keskustelua miksi henkilöstöä ei palkita? Ollaanko me oikeasti tärkeä voimavara? Työnantaja on kertonut käyttävänsä aiemmin varaamansa kertapalkitsemisrahan henkilöstön palkitsemiseen, olikohan se aiemmin tarkoitettu muuhun kuin koronatyön palkitsemiseen? Muuhun ei toimialan omat rahat riitä, talouden ennuste osoittaa n. 70milj€:n ylitystä tänä vuonna. Myöskin 2020 tulospalkkion saaminen on epävarmaa kaupungin talousarvion ylityksen vuoksi.
Meidän edunvalvonta on tämän vuoden aikana pyrkinyt vaikuttamaan niin kaupungin hallitukseen ja valtuustoon, lausunnoin ja kannanottoina mm. Tupa 2019, Sote maakunta rakenne, henkilöstön palkitseminen koronan vuoksi, kaupungin tilinpäätös 2019 ja 2020 talousarvion raami ja toimialan talousarvioesitys vuodelle 2021. Suuri työ tulee olemaan vielä 2021 0.8%:n järjestelyvaraerä jakautuminen toimialalla. Mikä on meidän tavoite sille? siihen tarvitsemme teiltä vinkkejä. Toteutuneen hoito- ja hoivavelan työnkuormaa on suunniteltu toteutettavan usein eri muodoin, milloin se realisoituu on epävarmaa, edunvalvonnan kannalta on tärkeää että se tulee olla vapaaehtoista osallistujille. Tulevan kevään lomarajoitukset ajalle 1.2 – 15.5 liittyen potilastietojärjestelmän uudistamiseen on nyt turha kuorma henkilöstölle tällä hetkellä, sille tulisi pyrkiä tekemään jotain, muutoin voi olla että kamelin selkä katkeaa. Jo nyt tilastollisesti henkilöstövajavuus on 17-10% palveluissa.
Liitto pyrkii tehostamaan ja kehittämään sote-alan ammattiala toimintaa, josta löytyy lisätietoa liiton sivuilta. Mikäli kiinnostaa lisätieto tai lähteä mukaan sen kehittämiseen, ole rohkeasti yhteydessä meihin luottamusmiehiin. Edunvalvonnan jalkautuminen kentälle on vierailukäyntien rajoitusten vuoksi on ollut jäissä, onneksi olette tarvittaessa löytäneet meidät muita kanavia pitkin.
Viimeisenä tärkeänä viestinä on kevään kuntavaalit jolloin valitaan uudet päättäjät. Heille tärkein viesti tulee olla ettei palvelussuhdeturvaan saa tulla muutosta tulevassa valtuustostrategiassa.
Kaikesta tästä huolimatta, olkaa yhteydessä, sillä me olemme teitä varten
Kaitsu ja Jaana
- - - -
Kai Suutari, Jaana Syrjänen 14.1.2019
Tiedote järjestelyvaraerien jakamisesta sosiaali- ja terveys toimialalla
Valtakunnallisen sopimuksen mukaan 1.5.2018 antaa järjestöille vaikutusmahdollisuus ja piti pyrkiä yksimielisyyteen osapuolia tasavertaisesti kuulemalla.
KVTES:n osalta
Heti keskitetyissä kaupunki neuvotteluissa työnantajana rajasi toimialalla todellisen neuvottelun mahdollisuuden järjestöjen kanssa.
Sopimuksen mukaan järjestelyvaraerän korotus oli 1.2%. Kaupungin työnantajan ratkaisun jälkeen menetimme 0.2% eli 60.000€/kk, meille kuuluvasta palkkabudjetista. Poliitikkojen tahdon mukaisesti ”huutaville annetaan” lastentarhan opettajille ja Sosiaali-ja terveystoimialalla vaikeasti rekrytoitaville henkilöstöryhmille.
Toimialan viidessä (5) neuvottelussa emme päässeet järjestönä työnantajan kanssa yksimielisyyteen. Järjestön esitykset perustuivat luottamusmiesten kanssa keskusteltuun prioriteettilistaan sekä muutamiin perusteltuihin ”toiveisiin”.
Kaupunki pöydän erimielisyys neuvotteluissa 11.1 emme myöskään löytänyt yhteistä linjaa työnantajan kanssa. Lisäksi tuli akuutisti keskusteluun liite 3:n korvamerkitty ”ylijäämä” uudelleen jaettavaksi. Järjestö esitti ratkaisun johon Jyty ja Super yhtyi, Tehyllä esitti oman esityksensä. Työnantaja esitti omanaan Jukon esityksen, joka runnottiin läpi.
Se siitä henkilöstöjärjestön aidosta mukanaolosta ja kuulemisesta.
Meidän mielestä KVTES:n osalta Sosiaali-ja terveystoimialan järjestelyvaraerän jakamisen keskeisin tavoite oli haastavien henkilöstöryhmien rekrytoinnin edistäminen.
Korotukset tulevat maksuun helmikuun palkassa.
Tekninen sopimus
Miten voi olla mahdollista, että samojen neuvottelijoiden kanssa päästään helposti yksimieliseen ratkaisuun niin tahdottaessa. Yksinkertaisesti siten, ettei kaupunkipöytä rajaa neuvotteluja. Työnantajan esityksen jälkeen esitimme oman esityksemme kohdistuen matalapalkkaisiin ammatiryhmiin. Keskustelun jälkeen työnantaja hyväksyi sen yhdessä Jukon kanssa.
Tunti sopimus
Jostain syystä tämän esityskin tuli meille sähköpostilla. HKL:n tuntipuolen pääluottamusmiehen konsultoinnin jälkeen pääsimme yhteisymmärrykseen työnantajan kanssa helposti.
Yhteenveto
Palkkaneuvottelut ovat edunvalvonnan haastavin ja kuluttavin tehtävä. Miten taataan jäsenistön tasapuolinen kohtelu? Nyt varsinkin, kun poliittisella taholla oli halu sitoa neuvotteluiden tulos, toivottavasti ei jatkossa.
Helsinki ei käyttänyt tässä vaiheessa omaa rahaa lainkaan, vaan on varannut sitä myöhempään ns. pitkän tähtäimen palkkaohjelmaansa (4M€), joka alkuvaiheessa kohdistuu osittain samoihin ammattiryhmiin kuin nyt jaettu järjestelyvaraerä. Mikäli haluamme jatkossa sen kohdistuvan enemmän yhdistyksiemme jäsenistölle niin esityksiä sen kohdentamisesta kannattaa esittää yhteisjärjestön puheenjohtajalle ja meille pääluottamusmiehille.
Kaitsu ja Jaana