Sote

Tiedote 1.4.2021 Kai Suutari, Jaana Syrjänen

Järjestelyerien 0.8% jakamisesta sosiaali- ja terveys toimialalla

 

Yleistä:

Palkkaneuvottelut ovat edunvalvonnan haastavin perustehtävä. Kuinka taataan jäsenistön tasapuolinen ja

oikeudenmukainen kohtelu? Isoksi ongelmaksi koimme tiedossa olevan kaupungin 4.5M€

palkkakehitysohjelman haasteen, sen piirissä mahdollisesti/oletettujen tai esitettyjen nimikkeiden tilanteen.

Miten turvaamme niiden nimikkeiden palkkakehityksen, jotka oletetaan olevan kaupungin

palkkakehitysohjelmassa ja ovat nyt rekrytointi ongelmaisia? Työnantajan esitykset elivät, hakien heille

myönteistä tulosta joka luonnollista, kun sopimuksissa ei ollut ns ”perälautaa”, olemattakaan

mahdollisimman tasapuolinen, kuten valtakunnallinen sopimus edellyttää. Kehitimme omaa

neuvottelutaktiikkaamme luomalla toimialalla pää-ja varapääluottamusringin neuvotteluihin

valmistautumiseen.

 

KVTES

Jaettava kohdennus oli n.165.000€/kk ja n.2800 henkilölle

Sopimuksen järjestelyerän kohdentamisneuvottelut eli jako tehtävänkohtaiseen palkkaan ja

henkilökohtaiseen lisään, sujuivat ongelmitta. 0.6% tehtävänkohtaiseen palkkaan ja 0.2% henkilökohtaiseen

lisään. Työnantajakin halusi korottaa mahdollisimman paljon matalaa tehtäväkohtaistapalkan osaa,

kilpailuetuna muihin kuntiin nähden.

Toimialan neuvottelussa työnantajan esitys kohdentui tällä kertaa osittain suurille SOS-hinnoittelun

perustehtävän nimikkeille. Työnantajan lopulta hyväksyessä järjestön kohdentamisesityksen,

perustoimintaa tukevien liitteiden eräille ammattinimikkeille, esitys on hyväksyttävissä. Tosin moni muukin

nimike olisi oikeudenmukaisuuden nimissä, ollut samoin kriteerein oikeutettu kohdentamiseen. Toimialalla

sopimus jäi erimieliseksi. Järjestön esitykset perustuivat edunvalvonnallisiin keskusteluihin

luottamusmiesten ja yhdistyksien kanssa.

 

Tekninen sopimus

Jaettava kohdennus oli n.2100€/kk ja n.60 henkilölle

Sopimuksen järjestelyerän kohdentamisneuvottelut sujuivat ongelmitta. 0.5% tehtävänkohtaiseen palkkaan

ja 0.3% henkilökohtaiseen lisään, valtakunnallisen minimirajauksen mukaisesti.

Jälleen kerran päästiin ratkaisuun nopeasti. Työnantajan ensimmäisen esityksen jälkeen, esitimme oman

esityksemme: työnantajan kohdennuskorotusten leikkaamisen sekä sen kohdennuksena matalapalkkainen

ammatialaryhmä. Muiden järjestöjen ja työnantajan kanssa käydyn keskustelun jälkeen se hyväksyttiin ja

päästiin yksimieliseen sopimukseen.

 

Tunti sopimus

Jaettava kohdennus oli 0.68€/tunti ja 2 henkilölle

Sopimuksen järjestelyerän kohdentamisneuvottelut sujuivat ongelmitta. 0.7% perustuntipalkkaan ja 0.1%

henkilökohtaiseen lisään.

Työnantajan ensimmäisen esityksen jälkeen, esitimme oman esityksemme, kohdentuen kahdelle nimikkeelle

palkkahinnoittelu tunnuksen sisäisen tasaamisen kohdentamiseksi. Järjestön tuntipuolen pääneuvottelijan

HKL:n tuntipuolen pääluottamusmiehen kommentoinnin jälkeen liittyen henkilökohtaisenlisän

kohdentamiseen, pääsimme yhteisymmärrykseen työnantajan kanssa.

 

Liite 1 ja hinnoittelemattomat

Kyseiset ryhmät on osittain eriytetty toimialalla neuvotelluista ja ne on käyty yhteisjärjestön puheenjohtajan

toimesta, hänen saamansa plm-jaoksen tuen turvin.

Jaettava kaupunkitasoinen kohdennus on 56.00€/kk

Mielestämme ei ole järkevää ”hajoittaa” kyseiset neuvottelut, toimialalta kaupungin keskitetyiksi.

Luotettava ja oikeudenmukaiseksi koettu palkitsemisjärjestelmä perustuu avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen.

Avoimuuden lisäämiseksi, olisi hyväksi etukäteen julkaista kuinka keskitetysti neuvotellut järjestelyerän

kohdentamiset rahoitetaan.

Kaupunki työnantajan esitys ei vastaa näkemystämme toiminnon tarpeesta, eikä ole tasapuolinen. Jatkossa

tulisi keskittää kaikki järjestelyerä neuvottelut toimialueille ja palveluille, joissa ymmärretään substanssi

sekä paikallinen palkkakehitystarve toiminnan kannalta selkeämmin.

28.2.2021 Sote:n osuus n.16000€/kk, 249 henkilölle (keskiarvo 65€)

 

Yhteenveto

Palkkauksen oikeudenmukaisuuden kehittämisen toteutumiseksi, koemme tulevaisuudessa suuren tarpeen

edelleen kehittää, toimiala- ja varsinkin kaupunkitasoisen tehtävänvaativuuden arviointi- sekä

arviointikarttatyöskentelyä, tähän työhön tarviimme laajaa keskustelua teiltä.

Kaitsu ja Jaana


Kai Suutari, Jaana Syrjänen  7.10.2020

Johan on ollut vuosi! tähän asti


10 kuukautta tätä vuotta on tuntunut kaikilla hirveiltä eikä loppua ole näkyvissä. Kurja aloittaa info tämän kaltaisilla laatusanoilla, mutta mikä kuvaisi mennyttä aikaa paremmin?

Huhtikuussa alkoi uusi edunvalvontakausi joka päättyy 2023, mahdollisesti uudessa työnantajarakenteessa, tosin työnantajan on edelleen Helsinki ja sen sote maakunta johon kuuluu myös pelastuslaitos. Se tuntuu olevan tällä hetkellä ”pieni murhe”.

Esitetyn rahoitusratkaisun vuoksi toivoisin silti ettei se toteudu, sillä sitten tulee eteen miten turvaamme nykyiset vastaavanlaiset palvelut kuntalaisille kun valtion maksama korvaus on 300 Milj€ pienempi kuin nykyinen talousarvio, miten se vaikuttaa henkilöstön palvelussuhdeturvaan?

Korona! on kurjistanut meidän kaikkien työn, toisten enemmän kuin toisten. Jotkut ei näe työkavereita kun ovat etänä, toiset taas joutuvat venymään kentällä turvatakseen kuntalaisten palvelut ja hoidon. Yhteistä on että työt tehdään ja pulisematta. Kevään valmiuslaki antoi työnantajalle vallan siirtää henkilöstöä, teettää ylitöitä ja määrätä lomat, onneksi kuitenkin sitä ei käytetty kuin rajoitetusti, ylitöitä kertyi n. 100.000 tuntia toimialalla eli 7tuntia keskimäärin jokaiselle työntekijälle. Kesän lomat saatiin sittenkin pitää kohtuu toivomalla ajalla ja määrällä, siirtyminenkin oli pääsääntöisesti vapaaehtoista, tietääksemme.

Nyt syksy alkaa taas näyttää haastavalta jo nyt toimialan henkilöstöä on alettu siirtämään neuvonta ja jäljitystöihin jotta pandemian laajeneminen estettäisiin. Tällä on vaikutuksia perustehtävän hoitamiseen. Syytä kuitenkin työnantajan olisi muistaa ennen siirtopäätöstä keskustella ko henkilön kanssa asiasta.

Paljon on käyty keskustelua miksi henkilöstöä ei palkita? Ollaanko me oikeasti tärkeä voimavara? Työnantaja on kertonut käyttävänsä aiemmin varaamansa kertapalkitsemisrahan henkilöstön palkitsemiseen, olikohan se aiemmin tarkoitettu muuhun kuin koronatyön palkitsemiseen? Muuhun ei toimialan omat rahat riitä, talouden ennuste osoittaa n. 70milj€:n ylitystä tänä vuonna. Myöskin 2020 tulospalkkion saaminen on epävarmaa kaupungin talousarvion ylityksen vuoksi.

Meidän edunvalvonta on tämän vuoden aikana pyrkinyt vaikuttamaan niin kaupungin hallitukseen ja valtuustoon, lausunnoin ja kannanottoina mm. Tupa 2019, Sote maakunta rakenne, henkilöstön palkitseminen koronan vuoksi, kaupungin tilinpäätös 2019 ja 2020 talousarvion raami ja toimialan talousarvioesitys vuodelle 2021. Suuri työ tulee olemaan vielä 2021 0.8%:n järjestelyvaraerä jakautuminen toimialalla. Mikä on meidän tavoite sille? siihen tarvitsemme teiltä vinkkejä. Toteutuneen hoito- ja hoivavelan työnkuormaa on suunniteltu toteutettavan usein eri muodoin, milloin se realisoituu on epävarmaa, edunvalvonnan kannalta on tärkeää että se tulee olla vapaaehtoista osallistujille. Tulevan kevään lomarajoitukset ajalle 1.2 – 15.5 liittyen potilastietojärjestelmän uudistamiseen on nyt turha kuorma henkilöstölle tällä hetkellä, sille tulisi pyrkiä tekemään jotain, muutoin voi olla että kamelin selkä katkeaa. Jo nyt tilastollisesti henkilöstövajavuus on 17-10% palveluissa.

Liitto pyrkii tehostamaan ja kehittämään sote-alan ammattiala toimintaa, josta löytyy lisätietoa liiton sivuilta. Mikäli  kiinnostaa lisätieto tai lähteä mukaan sen kehittämiseen, ole rohkeasti yhteydessä meihin luottamusmiehiin. Edunvalvonnan jalkautuminen kentälle on vierailukäyntien rajoitusten vuoksi on ollut jäissä, onneksi olette tarvittaessa löytäneet meidät muita kanavia pitkin.

Viimeisenä tärkeänä viestinä on kevään kuntavaalit jolloin valitaan uudet päättäjät. Heille tärkein viesti tulee olla ettei palvelussuhdeturvaan saa tulla muutosta tulevassa valtuustostrategiassa.

Kaikesta tästä huolimatta, olkaa yhteydessä, sillä me olemme teitä varten
Kaitsu ja Jaana
 


Kai Suutari, Jaana Syrjänen  14.1.2019

Tiedote järjestelyvaraerien jakamisesta sosiaali- ja terveys toimialalla                                

Valtakunnallisen sopimuksen mukaan 1.5.2018 antaa järjestöille vaikutusmahdollisuus ja piti pyrkiä yksimielisyyteen osapuolia tasavertaisesti kuulemalla.

KVTES:n osalta

Heti keskitetyissä kaupunki neuvotteluissa työnantajana rajasi toimialalla todellisen neuvottelun mahdollisuuden järjestöjen kanssa.

Sopimuksen mukaan järjestelyvaraerän korotus oli 1.2%. Kaupungin työnantajan ratkaisun jälkeen menetimme 0.2% eli 60.000€/kk, meille kuuluvasta palkkabudjetista. Poliitikkojen tahdon mukaisesti ”huutaville annetaan” lastentarhan opettajille ja Sosiaali-ja terveystoimialalla vaikeasti rekrytoitaville henkilöstöryhmille.

Toimialan viidessä (5) neuvottelussa emme päässeet järjestönä työnantajan kanssa yksimielisyyteen. Järjestön esitykset perustuivat luottamusmiesten kanssa keskusteltuun prioriteettilistaan sekä muutamiin perusteltuihin ”toiveisiin”.

Kaupunki pöydän erimielisyys neuvotteluissa 11.1 emme myöskään löytänyt yhteistä linjaa työnantajan kanssa. Lisäksi tuli akuutisti keskusteluun liite 3:n korvamerkitty ”ylijäämä” uudelleen jaettavaksi. Järjestö esitti ratkaisun johon Jyty ja Super yhtyi, Tehyllä esitti oman esityksensä. Työnantaja esitti omanaan Jukon esityksen, joka runnottiin läpi.

Se siitä henkilöstöjärjestön aidosta mukanaolosta ja kuulemisesta.

Meidän mielestä KVTES:n osalta Sosiaali-ja terveystoimialan järjestelyvaraerän jakamisen keskeisin tavoite oli haastavien henkilöstöryhmien rekrytoinnin edistäminen.

Korotukset tulevat maksuun helmikuun palkassa.

Tekninen sopimus

Miten voi olla mahdollista, että samojen neuvottelijoiden kanssa päästään helposti yksimieliseen ratkaisuun niin tahdottaessa. Yksinkertaisesti siten, ettei kaupunkipöytä rajaa neuvotteluja. Työnantajan esityksen jälkeen esitimme oman esityksemme kohdistuen matalapalkkaisiin ammatiryhmiin. Keskustelun jälkeen työnantaja hyväksyi sen yhdessä Jukon kanssa.

Tunti sopimus

Jostain syystä tämän esityskin tuli meille sähköpostilla. HKL:n tuntipuolen pääluottamusmiehen konsultoinnin jälkeen pääsimme yhteisymmärrykseen työnantajan kanssa helposti.

Yhteenveto

Palkkaneuvottelut ovat edunvalvonnan haastavin ja kuluttavin tehtävä. Miten taataan jäsenistön tasapuolinen kohtelu? Nyt varsinkin, kun poliittisella taholla oli halu sitoa neuvotteluiden tulos, toivottavasti ei jatkossa.

Helsinki ei käyttänyt tässä vaiheessa omaa rahaa lainkaan, vaan on varannut sitä myöhempään ns. pitkän tähtäimen palkkaohjelmaansa (4M€), joka alkuvaiheessa kohdistuu osittain samoihin ammattiryhmiin kuin nyt jaettu järjestelyvaraerä. Mikäli haluamme jatkossa sen kohdistuvan enemmän yhdistyksiemme jäsenistölle niin esityksiä sen kohdentamisesta kannattaa esittää yhteisjärjestön puheenjohtajalle ja meille pääluottamusmiehille.

 

Kaitsu ja Jaana