Säännöt

Yhdistyksen säännöt

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

1. Yhdistyksen nimi on Hallinnon, tietotyön ja tukipalvelujen ammattilaiset JHL ry ja sen kotipaikka on Helsinki

2. Yhdistys kuuluu jäsenenä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:een, jota nimitetään näissä säännöissä liitoksi.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

1. Yhdistyksen toimialueena on Helsingin kaupunki ja konserniyhtiöt ja sen tarkoituksena on koota

toimisto-, hallinto-, asiantuntija- ja tukipalveluissa työskentelevät ja yhdistyksen järjestämisalalle opiskelevat liiton piiriin.

 2. Yhdistys toimii näiden ja liiton sääntöjen sekä päätösten mukaisesti jäsentensä palvelussuhteiden ehtojen ja työolosuhteiden parantamiseksi heidän ammatillisten, oikeudellisten ja yhteiskunnallisten etujensa ja oikeuksiensa edistämiseksi ja laajentamiseksi sekä heidän yhteiskunnallisten valmiuksiensa parantamiseksi.

 3. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

a. valvoo voimassaolevan työlainsäädännön sekä muiden palvelussuhteisiin liittyvien säännösten ja sopimusten noudattamista,

b. tekee esityksiä ja solmii paikallisia sopimuksia jäsenistöään koskevista työ- ja virkaehtosopimus-, työympäristö-, yhteistoiminta-asioista ja työelämän kehittämistä sekä muista jäsenistöään koskevista asioista,

c. järjestää kokouksia, edunvalvonta-, koulutus- ja muita vastaavia tilaisuuksia sekä muuta jäsenistölleen suunnattua toimintaa,

d. harjoittaa tiedotustoimintaa yhdistyksen ja liiton tunnetuksi tekemiseksi,

e. on yhteistoiminnassa yhdistyksen tavoitteita ja toimintatarpeita tukevien yhdistysten ja järjestöjen kanssa.

 4. Yhdistys voi omistaa kiinteää omaisuutta, arvopapereita ja muita rahoitusvälineitä. Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus järjestää juhla- ja huvitilaisuuksia, ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia, testamentteja, toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa ravintola- ja majoitustoimintaa ja tavanomaista kioskikauppaa.

3 § Yhteisjärjestöt

1. Yhdistysten edunvalvonnan tehostamiseksi yhdistykset voivat perustaa rekisteröityjä yhteisjärjestöjä.

 2. Jos työnantajan yhteydessä tai samalla hallinnon alalla tai samalla sopimusalalla toimii yhteisjärjestö, sen järjestämisalalla toimivan jäsenyhdistyksen tulisi kuulua siihen jäsenenä.

3. Yhdistykset vastaavat muodostamansa yhteisjärjestön taloudellisista ja muista toimintaedellytyksistä.

4. Yhteisjärjestön perustaminen edellyttää liiton hallituksen lupaa.

5. Yhteisjärjestön tulee toiminnassaan noudattaa liiton yhteisjärjestöjen sääntöjä tai liiton edustajiston yhteisjärjestölle hyväksymiä sääntöjä.

4 § Yhdistykseen liittyminen

1. Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä näiden sääntöjen 2 §:n 1. kohdassa mainitulla alalla työskentelevä tai alalle opiskeleva henkilö, joka hyväksyy liiton ja yhdistyksen tarkoituksen eikä ole henkilökohtaisten sitoumustensa tai muiden syiden vuoksi esteellinen noudattamaan liiton ja yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä eikä kuulu liiton toimintaa ja periaatteita vastustaviin järjestöihin.

2. Yhdistyksen hallitus päättää jäseneksi ottamisesta. Jos hallitus ei hyväksy hakijaa yhdistyksen jäseneksi, sen on hakijan sitä vaatiessa pyydettävä liiton hallituksen lausunto ennen asian lopullista ratkaisemista.

3. Henkilö, joka osoittaa kuuluneensa vastaavaan pohjoismaiseen ammatilliseen järjestöön, hyväksytään yhdistyksen jäseneksi työttömänä sillä edellytyksellä, että yhdistykseen liittyminen tapahtuu viimeistään kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun henkilö on eronnut pohjoismaisesta järjestöstä. Vastaavasti yhdistykseen voidaan hyväksyä jäseneksi työttömänä henkilö, joka siirtyy toisesta liiton yhdistyksestä.

4. Yhdistyksen jäsenrekisteriä ylläpitää liitto, joka toimittaa jäsenille jäsenkortin sekä tietoja jäsenen oikeuksista ja velvollisuuksista.

5 § Jäsenoikeuksien siirtyminen

Jäsen, joka osoittaa kuuluneensa johonkin ammatilliseen keskusjärjestöön kuuluvaan kotimaiseen tai pohjoismaiseen järjestöön tai vastaavaan Euroopan unioniin kuuluvien maiden ammatilliseen järjestöön, säilyttää jo hankkimansa jäsenyysajan vähentymättömänä edellyttäen, että yhdistykseen liittyminen tapahtuu viimeistään kuukauden siitä, kun jäsen on eronnut kotimaisesta järjestöstä ja kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun jäsen on eronnut ulkomaisesta järjestöstä. Erityisestä syystä liiton hallitus voi hyväksyä muunkin kuin keskusjärjestöön kuuluvan kotimaisen ammatillisen järjestön jäsenyyden edellä tässä kappaleessa tarkoitetuksi jäsenyysajaksi.

6 § Jäsenmaksut

A. Varsinaiset jäsenmaksut

1. Yhdistyksen jäsenet suorittavat liitolle liiton edustajiston liiton sääntöjen mukaan määräämät jäsenmaksut.

2. Yhdistysten jäseniltä kerättävät jäsenmaksut peritään työnantajan toimesta jäsenten antamien valtakirjojen perusteella. Mikäli työnantaja ei peri jäsenmaksua, jäsen suorittaa ne itse liiton määrittämällä tavalla.

3. Jäsenmaksut maksetaan liiton osoittamalle tilille. Liitto palauttaa neljännesvuosittain kullekin yhdistykselle sille kuuluvan osuuden, jonka suuruuden liiton edustajisto vuosittain syyskokouksessa päättää.

4. Yhdistyksen jäsen, joka maksaa jäsenmaksunsa itse liiton osoittamalle tilille, on velvollinen pyydettäessä esittämään tositteet, joista ilmenee jäsenmaksun perusteet.

5. Jäsenyydestä johtuvien oikeuksien ja etuuksien edellytyksenä on, että jäsen on suorittanut erääntyneet jäsenmaksunsa.

B. Ylimääräiset jäsenmaksut

Yhdistyksellä on oikeus vain liiton hallituksen luvalla kantaa varsinaisten jäsenmaksujen lisäksi ylimääräistä jäsenmaksua, jonka suuruuden yhdistyksen kokous määrää.

7 § Jäsenmaksuista vapautuminen

1. Palkkatuloa ja siihen rinnastettavaa tuloa vailla oleva jäsenyhdistyksen jäsen on vapautettu jäsenmaksuista ollessaan

a. eläkelainsäädännössä tarkoitetulla kuntoutustuella tai -rahalla,

b. äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla,

c. sairauslomalla,

d. opiskelemassa,

e. suorittaessaan asevelvollisuutta, asepalvelusta tai siviilipalvelusta

f. työttömänä ja vailla oikeutta työttömyyskassan maksamaan ansiosidonnaiseen

etuuteen.

2. Päätoimisesti opiskeleva jäsen on vapautettu jäsenmaksuista.

3. Jäsenen, joka haluaa edellä mainituin perustein vapautuksen jäsenmaksuista,

tulee ilmoittaa siitä liitolle/jäsenyhdistykselle.

4. Tarkemmat tulkinnat jäsenmaksuista vapautumiseen tekee liiton hallitus.

8 § Yhdistyksestä eroaminen

Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenen erottua yhdistyksestä hän menettää jäsenoikeutensa. Samoin hän vapautuu velvollisuuksista, joihin hän on

yhdistykseen liittyessään sitoutunut. Jäsenen on kuitenkin suoritettava erääntyneet, maksamatta jääneet jäsenmaksut. Jos yhdistyksen jäsen laiminlyö erääntyvien jäsenmaksujen suorittamisen neljän kuukauden ajaksi, on jäsenyhdistyksen hallituksen katsottava hänet eronneeksi sen jälkeen, kun liitto on toteuttanut jäsenen kuulemisprosessin. Asiasta on tällöin tehtävä merkintä hallituksen kokouksen pöytäkirjaan.

9 § Yhdistyksestä erottaminen

1. Yhdistyksen jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä

a. jos hän rikkoo yhdistyksen tai liiton sääntöjä, kieltäytyy noudattamasta yhdistyksen hallituksen tai liiton hallituksen päätöksiä tai ohjeita, joiden voimassaolo perustuu yhdistyksen sääntöihin tai liiton päätöksiin tai muutoin toimii vastoin yhdistyksen ja liiton omaksumia periaatteita tai liiton eheyttä vahingoittavasti,

b. jos hän petollisella tavalla on nostanut avustusta,

c. jos hän on kavaltanut yhdistyksen tai liiton hänen hoitoonsa uskomia varoja tai muuta omaisuutta

d. jos hän on päässyt jäsenyyteen antamalla itsestään vääriä tai muuten harhaanjohtavia tietoja,

e. jos hän on siirtynyt pysyvästi pois liiton järjestämisalalta.

2. Jäsentä, joka on erotettu yhdistyksestä muusta syystä kuin jäsenmaksujen laiminlyömisen johdosta, ei ilman yhdistyksen ja liiton hallituksen päätöstä voida ottaa uudelleen jäseneksi. Jos erotettu jäsen on huomaamatta päässyt uudelleen jäseneksi, voi yhdistys ja liiton hallitus asianomaista kuultuaan julistaa hänen jäsenyytensä kelpaamattomaksi.

3. Ehdotus jäsenen erottamiseksi yhdistyksestä on tehtävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle mainitsemalla tarkalleen ne syyt, joiden perusteella erottamista vaaditaan sekä todisteet, joihin erottamisvaatimus perustuu. Yhdistyksen hallituksen on tutkittava erottamisvaatimus ja tehtyään päätösesityksensä alistettava se ja liiton hallituksen asiasta antama lausunto yhdistyksen kokouksen päätettäväksi.

4. Yhdistyksen hallituksella on oikeus myös omasta aloitteestaan, silloin kun siihen syytä ilmenee, alistaa jonkun jäsenen erottaminen yhdistyksestä yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi hankittuaan ensin asiasta liiton hallituksen lausunnon.

5. Ennen kuin yhdistyksen kokous tekee päätöksen jäsenen erottamisesta, jäsenelle on varattava tilaisuus kirjallisesti tai kokouksessa suullisesti antaa selvityksensä asiasta.

6. Liiton hallitus voi lausunnossaan ehdottaa myös varoituksen antamista tai sitä, että asianomaiselta jäseneltä kielletään pääsy jäsenyhdistyksen kokouksiin, ei kuitenkaan yli kahden (2) vuoden ajaksi, tai ehdottaa uuden tutkimuksen toimeenpanoa.

10 § Yhdistyksen kokoukset

1. Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia ovat syys- ja kevätkokoukset. Muita kokouksia yhdistys pitää tarpeen mukaan. Yhdistyksen kokoukset pidetään hallituksen määräämässä paikassa yhdistyksen toimialueella tai muussa yhdistyksen kokouksen päättämässä paikassa.

2. a.) Yhdistyksen jäsen voi tehdä ehdotuksia yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi joko etukäteen yhdistyksen hallitukselle tai kokouksessa, jolloin hallituksen on se oman lausuntonsa ohella valmisteltava seuraavaan kokoukseen. Jos asia on kiireellinen, se voidaan yhdistyksen päätöksellä käsitellä ja päättää heti, ellei yhdistyslaki toisin määrää. Tällainen asia on kuitenkin mikäli mahdollista ilmoitettava puheenjohtajalle ennen kokouksen alkua.

b.) Yhdistyksen hallituksen päätöksellä voi etäosallistua yhdistyksen kokoukseen ennen kokousta tai kokouksen aikana myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla hallituksen erikseen päättämien asioiden käsittelyyn. Etäosallistumisen mahdollisuudesta ja tavasta on mainittava kokouskutsussa.

 3. Päätökset tehdään ehdottomalla enemmistöllä paitsi niissä asioissa, joissa säännöt tai yhdistyslaki erikseen määräävät. Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide. Henkilövaalit toimitetaan äänestämällä suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Jäsenet ja varajäsenet liiton edustajistoon valitaan yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 2. kohdassa tarkoitettuna henkilökohtaisena suhteellisena listavaalina, jossa kullakin äänioikeutetulla liiton jäsenyhdistyksen jäsenellä on yksi ääni. Vaali toimitetaan postitse ja/tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla liiton edustajiston vahvistaman vaalijärjestyksen mukaisesti.

4. Kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä on jäsenillä ainoastaan yksi ääni.

5. Ainoastaan kokoukseen osallistuvat jäsenet, jotka luotettavasti voivat todistaa yhdistyksen sääntöihin perustuvan jäsenyytensä, ovat äänioikeutettuja.

6. Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle syyskokouksen päätöksen mukaan joko jäsenille lähetettävällä kirjallisella henkilökohtaisella ilmoituksella tai syyskokouksen nimeämissä lehdissä tai liiton lehdessä tai työpaikkatiedotteilla tai sähköpostilla tai varmennetulla tekstiviestillä. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa, esimerkiksi käsiteltäessä työtaisteluun liittyviä kysymyksiä, kokouskutsu on toimitettava viimeistään kolme (3) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa määrätään, tärkeimmät kokouksessa esille tulevat asiat. Päätettäessä paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymisestä tai otettaessa kantaa työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymiseen, päätöksentekoon voivat osallistua vain ko. sopimusten piiriin kuuluvat jäsenet tai heidän poissa ollessa, paikalla olevat muut yhdistyksen jäsenet.

7. Mikäli yhdistyksen kokouksessa valittu toimihenkilö (toimihenkilöllä tarkoitetaan 11 §:n kohdissa 1. a, d, f, g mainittuja henkilöitä) eroaa tehtävästä tai hän on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtävää, yhdistyksen kokouksessa valitaan uusi toimihenkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

8. Liiton toimihenkilöillä ja liiton hallituksen jäsenillä on yhdistyksen kokouksissa

läsnäolo- ja puheoikeus.

11 § Syyskokoukset

1. Syyskokouksessa, joka pidetään 1.10. – 30.11. käsitellään seuraavat asiat:

a. valitaan parittomina vuosina hallituksen puheenjohtaja, jota

kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi,

b. päätetään hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten määrästä,

c. päätetään yhdistyksen toimihenkilöille maksettavista korvauksista,

d. valitaan parittomina vuosina hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet,

e. valitaan tai vahvistetaan luottamusmiehet, pääluottamusmiehet sekä varaluottamusmiehet

f. valitaan kaksi (2) varsinaista toiminnantarkastajaa ja kaksi (2) varatoiminnantarkastajaa tai lain edellyttäessä kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisö.

g. valitaan edustajat ja varaedustajat yhteisjärjestöön ja muihin mahdollisiin yhteistoimintajärjestöihin

h. hyväksytään liiton ohjeistukseen pohjautuva toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle

i. hyväksytään talousarvio,

j. päätetään yhdistyksen kokouksen koollekutsumistavasta ja -ajasta ottaen huomioon 10 §:n 6. kohdan määräykset,

k. päätetään mahdollisesti muista esille tulevista asioista

2. Jäsen, joka on siirtynyt eläkkeelle 10.11.2010 hyväksyttyjen sääntöjen jälkeen, ei ole vaalikelpoinen valittaessa yhdistyksen puheenjohtajaa tai hallituksen muita jäseniä.

3. Mikäli vähintään 1/5 äänioikeutetuista yhdistyksen syyskokouksessa läsnä olevista jäsenistä sitä vaatii, on hallituksen jäsenet valittava henkilökohtaista suhteellista vaalitapaa käyttäen. Tällöin kukin äänioikeutettu voi antaa äänensä enintään niin monelle ehdokkaalle kuin hallitukseen on jäseniä valittava. Kussakin äänestyslipussa ensimmäiselle vaalisijalle merkityn ehdokkaan äänimäärä on sama luku kuin se ehdokkaiden lukumäärä, joita äänestyslipulla on äänestetty, toiselle vaalisijalle merkityn ehdokkaan

äänimäärä on sama kuin edellä tarkoitettu luku vähennettynä yhdellä, kolmannelle vaalisijalle merkityn ehdokkaan äänimäärä on sama edellä tarkoitettu luku vähennettynä kahdella ja niin edelleen. Vaalien tuloksen perusteella syyskokous nimeää eniten ääniä saaneet yhdistyksen hallituksen jäseniksi sekä seuraavaksi eniten ääniä saaneet äänimäärän mukaisessa järjestyksessä varajäseniksi.

12 § Kevätkokoukset

Kevätkokouksessa, joka pidetään 1.3.–30.4., käsitellään seuraavat asiat:

a. esitetään liiton ohjeistukseen pohjautuva edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös

b. luetaan toiminnantarkastajien lausunto

c. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja hallituksen vastuuvapaudesta

d. päätetään mahdollisesti muista esille tulevista asioista.

13 § Hallituksen tehtävät

1. Yhdistyksen asioita ja omaisuutta hoitaa syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi yhdistyksen jäsenistä valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään viisi (5) ja enintään viisitoista (15) muuta varsinaista jäsentä sekä enintään vastaava määrä varajäseniä. Hallitus valitsee varsinaisten jäsenten keskuudesta varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan.

2. Hallitus valitsee keskuudestaan tai muista yhdistyksen jäsenistä kahdeksi kalenterivuodeksi yhden tai useamman jäsenasiainhoitajan ja tarvittaessa muita toimihenkilöitä. Mikäli nämä eivät ole hallituksen jäseniä, heillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa, ellei hallitus toisin päätä.

3. Hallitus voi perustaa yhdistyksen toiminnan tueksi jaostoja.

4. Ellei yhdistyksen jäseniä edustava luottamusmies ole hallituksen jäsen, hänelle on ilmoitettava kaikista hallituksen kokouksista ja hänellä on niissä läsnäolo- ja puheoikeus, ellei hallitus yksimielisesti toisin päätä.

5. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta puheenjohtajan ollessa estynyt. Kokous on myös aina kutsuttava koolle, jos kolme (3) hallituksen jäsentä katsoo sen tarpeelliseksi. Hallituksen kokous voidaan pitää tarvittaessa kaikkien hallituksen jäsenten suostumuksella tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja enemmistö sen muista jäsenistä on läsnä.

6. Hallituksen jäsen, joka ilman hyväksyttävää syytä on poissa kolmesta (3) perättäisestä hallituksen kokouksesta, voidaan erottaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä hallituksesta.

7. Puheenjohtaja johtaa puhetta hallituksen ja yhdistyksen kokouksissa, ei kuitenkaan niissä asioissa, joissa hän on yhdistyslain mukaan esteellinen. Puheenjohtaja valvoo sääntöjen ja yhdistyksen päätösten sekä liiton hallituksen antamien ohjeiden noudattamista ja sitä, että yhdistyksen muut toimihenkilöt täyttävät tehtävänsä.

8. Sihteeri laatii yhdistyksen ja hallituksen kokouksista pöytäkirjan, laatii ehdotuksen yhdistyksen toimintakertomukseksi, hoitaa kirjeenvaihdon ja huolehtii muiden kirjallisten tehtävien suorittamisesta.

9. Taloudenhoitaja hoitaa yhdistyksen kirjanpidon ja laatii ehdotuksen tilinpäätökseksi sekä huolehtii muista hallituksen hänen tehtäväkseen määräämistä yhdistyksen taloutta koskevista tehtävistä.

10. Jäsenasiainhoitaja huolehtii yhdistyksen jäsenasioista sekä toimii yhteyshenkilönä liiton jäsenrekisteriin yhdistyksen jäsenasioissa.

11. Hallituksen tulee hoitaa huolellisesti yhdistyksen omaisuutta ja tallettaa sen varat luotettavasti ja yhdistykselle edullisesti. Sen tulee neljännesvuosittain käsitellä taloudenhoitajan laatima selvitys yhdistyksen taloudellisesta asemasta.

12. Hallitus on kaikista toimenpiteistään vastuussa yhdistyksen kokoukselle.

13. Yhdistyksen jäsenrekisteriä ylläpitää liitto.

14. Jos liiton hallitus tai liiton toimisto on pyytänyt yhdistykseltä tietoja, yhdistyksen hallituksen on annettava pyydetyt tiedot liiton toimistoon annettuun määräaikaan mennessä.

15. Hallituksen jäsen, joka ilmoittaa pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä tehdyn päätöksen johdosta, on vapaa päätöksen tuottamasta vastuusta, ellei hän osallistu päätöksen täytäntöönpanoon.

14 § Yhdistyksen tilit ja toiminnantarkastus

1. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Toimessa olevan päätösvaltaisen hallituksen hyväksyttyä kuluneen kalenterivuoden tilinpäätöksen, ne sekä muut tarpeelliset asiakirjat on luovutettava toiminnantarkastajalle/ tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta.

2. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee tarkastaa yhdistyksen tilit, omaisuus ja hallinto hyvän toiminnantarkastuksen edellyttämässä laajuudessa ja liiton hallituksen antamien toiminnantarkastusta koskevien ohjeiden mukaisesti.

3. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee luovuttaa asiakirjat tarkastettuina ja toiminnantarkastuskertomuksella varustettuna viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kevätkokousta yhdistyksen hallitukselle.

4. Toiminnantarkastajilla/tilintarkastajilla on oikeus muinakin aikoina, siitä ennakolta ilmoittamatta, tarkastaa yhdistyksen tilit.

5. Myös liiton hallituksen määräämä tarkastaja voi tarkastaa yhdistyksen tilit ja toiminnan.

15 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen ovat oikeutetut kirjoittamaan puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä tai hallituksen keskuudestaan valitsemista kahdesta (2) varsinaisesta jäsenestä jompikumpi yhdessä puheenjohtajan tai sihteerin kanssa.

16 § Luottamusmiehet

1. Luottamusmiehen toimikausi

Luottamusmiesten toimikausi on vähintään kaksi vuotta ja valinnat suoritetaan parittomina vuosina, ellei yhdistyksen kokous toisin päätä tai ellei luottamusmiessopimuksella ole muuta sovittu. Toimikausi voi olla enintään neljä vuotta.

 2. Luottamusmiesten valinta

Luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten vaalissa vaalikelpoisuus määräytyy kulloinkin voimassaolevan asianomaisen alan virka- tai työehtosopimuksen luottamusmiehiä koskevien määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen valintaan voivat osallistua ne jäsenet, joita valittava luottamusmies edustaa.

Mikäli luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten valinta yhdistyksen hallituksen päätöksen perusteella tapahtuu työpaikoilla, erillisissä vaalitilaisuuksissa tai postivaalina tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, on yhdistyksen noudatettava liiton hallituksen hyväksymää valintaohjesääntöä.

Jos luottamusmies edustaa useamman yhdistyksen jäseniä, valinta suoritetaan liiton hallituksen hyväksymää valintaohjesääntöä noudattaen. Mahdolliset valintaa koskevat erimielisyydet ratkaisee liiton hallitus.

3. Luottamusmiehen erottaminen

Luottamusmies voidaan erottaa toimikautensa aikana vain perustellusta syystä. Erottamisesta päättää yhdistyksen kokous tai milloin luottamusmies edustaa useampia yhdistyksiä erottaminen suoritetaan vastaavalla tavalla kuin valintakin. Erottamisasian käsittely on mainittava kokouskutsussa. Erottamispäätös edellyttää vähintään kolme neljäsosaa (¾) enemmistöä. Äänioikeutettuja ovat ne jäsenet, joita luottamusmies edustaa. Käsiteltäessä pääluottamusmiehen erottamista on asiasta pyydettävä ennen asian päättämistä liiton hallituksen lausunto.

17 § Muita määräyksiä

1. Jos jäsen huomaa kärsineensä vääryyttä yhdistyksen tai sen hallituksen taholta, on hän oikeutettu tekemään tästä kirjallisen ilmoituksen liiton hallitukselle. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun ko. jäsen sai kirjallisen tiedon yhdistyksen tai sen hallituksen tekemästä ilmoituksen aiheuttavasta päätöksestä.

2. Yhdistyksen ja liiton hallituksen väliset erimielisyydet ratkaisee liiton edustajisto.

3. Niissä kohdin, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan liiton sääntöjä, liiton hallituksen antamia ohjeita ja yhdistyslakia.

18 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

1. Näihin sääntöihin tehtäville muutoksille on saatava liiton edustajiston hyväksyminen. Mikäli muutos kuitenkin koskee yhdistyksen nimeä ja sen mahdollisesti aiheuttamia muutoksia säännöissä, voidaan ne suorittaa liiton hallituksen hyväksymisellä.

2. Jos ehdotus yhdistyksen purkamisesta tehdään yhdistyksen hallitukselle tai yhdistyksen kokouksessa, yhdistyksen hallituksen on heti annettava tieto siitä liiton hallitukselle. Sen jälkeen on asiaa käsiteltävä kahdessa seuraavassa vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Päätös yhdistyksen purkamisesta pannaan täytäntöön ainoastaan silloin, kun sitä koskeva päätös on tehty vähintään 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä molemmissa kokouksissa.

3. Jos yhdistys on edellisessä kohdassa mainituin tavoin päätetty purkaa tai se lakkautetaan, luovutetaan sen varat ja omaisuus sekä asiakirjat talletettavaksi liitolle, jonka tulee säilyttää niitä kolme (3) vuotta. Ellei yhdistys tämän ajan kuluessa aloita toimintaansa uudelleen, sen varat, omaisuus ja asiakirjat jäävät liitolle. Yhdistyksen purkauduttua sen hallituksen jäsenet ovat vastuussa yhdistyksen varoista, omaisuudesta ja asiakirjoista, kunnes ne on luovutettu liitolle ja se on hyväksynyt yhdistyksen tiliselvityksen. Mikäli jäsenyhdistys tässä kohdassa mainituin tavoin puretaan ja jäsenet siirtyvät liiton toiseen jäsenyhdistykseen, siirtyvät varat ja omaisuus tälle uudelle jäsenyhdistykselle.

19 § Yhdistyksen eroaminen liitosta

Yhdistyksen, joka haluaa erota liitosta, on meneteltävä yhdistyslain mukaisesti. Eroamispäätös tulee tehdä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Eroamispäätös voidaan tehdä vain, jos molemmissa kokouksissa vähintään ¾ annetuista äänistä sitä kannattaa. Yhdistys on vapaa

jäsenyydestään kuuden (6) kuukauden kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä lukien, jolloin sen oikeudet ja velvollisuudet liitossa päättyvät. Yhdistyksen on suoritettava liitolle tulevat erääntyneet maksut.

20 § Yhdistyksen eroaminen yhteisjärjestöstä

Yhdistyksen, joka haluaa erota yhteisjärjestöstä, tulee tehdä tästä päätös kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa. Eroamispäätös voidaan tehdä vain, jos molemmissa kokouksissa vähintään 3/4 annetuista äänistä sitä kannattaa. Yhdistys on vapaa jäsenyydestä kuuden (6) kuukauden kuluttua yhteisjärjestölle tehdystä eroamisilmoituksesta lukien, jolloin sen oikeudet ja velvollisuudet yhteisjärjestöön päättyvät. Yhdistyksen on suoritettava yhteisjärjestölle tulevat erääntyneet maksut.

21 §

Aikaisempien sääntöjen mukaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

PeruutusehdotJHL yhdistys 872:n järjestämiin tapahtumiin:
 

Ilmoittautuminen JHL yhdistys 872:n järjestämiin tapahtumiin on aina sitova. Osallistujan omavastuuosuus tulee maksaa määräpäivään mennessä. Ilmoittautumisen voi perua ilmoittautumisajan kuluessa ilman kuluja.

  • Kun jäsen on maksanut osallistumismaksun, mutta on estynyt osallistumasta tapahtumaan, on hän  velvollinen ilmoittamaan viipymättä järjestäjälle asiasta sähköpostilla jhlyhdistys872@outlook.com
     
  • Jos tilaisuuden järjestäjällä ei ole hänen tilalleen varahenkilöä, tulee henkilön itse hankkia sijainen. Muussa tapauksessa ilman pätevää syytä (esimerkiksi lääkärintodistus sairastumisesta) peruutuksen tehnyt jäsen on velvollinen korvaamaan tilaisuudesta yhdistykselle aiheutuneet todelliset kustannukset omalta osaltaan. Jos jäsenen hankkima sijainen on yhdistyksen ulkopuolinen henkilö, hän maksaa lipustaan ulkopuolisen osallistujan hinnan.
     
  • Osallistuminen yhdistyksen seuraaviin tapahtumiin ei ole mahdollista, ennen kuin edellisten tapahtumien saatavat on maksettu tai mahdollinen peruutustilanteen vakuutusyhtiöltä (koskee matkoja) saatu yhdistyksen osuus korvauksesta on tilitetty yhdistykselle.